Lähikuva
Leuastani löytyi kysta: voinko saada implantin, ja milloin?
Implantin ajoituksen ratkaisevat kystan tyyppi, ontelon täyttyminen luulla ja uusiutumisen riski; keratokystan seuranta kestää vuosia
Jos leuassasi näkyi kysta implanttia varten otetussa kartiokeilatomografiakuvassa (CBCT) tai tavallisessa röntgenkuvassa, ensimmäinen kysymys on yleensä, peruuntuuko implantti. Useimmat kystat ovat hyvänlaatuisia eivätkä estä implanttia pysyvästi, mutta ne muuttavat järjestystä: ensin kystan laatu varmistetaan patologisella tutkimuksella, sitten katsotaan, onko luu täyttänyt poistokohdan. Odontogeeninen keratokysta on poikkeus tästä yleislinjasta, koska se voi uusiutua vielä vuosien kuluttua, ja juuri implanttia kantava alue on paikka, jossa uusiutuminen voi näkyä.
Lyhyt vastaus
Leukakysta on nesteen täyttämä rakkula, joka on useimmiten hyvänlaatuinen ja löytyy röntgenkuvasta oireettomana; sen tarkan tyypin kertoo patologinen tutkimus. Kysta ei yleensä estä implanttia, mutta se muuttaa järjestystä: ensin diagnoosi, sitten kontrollikuvasta nähdään, että luu on täyttänyt ontelon. Koska keratokysta voi uusiutua vuosien päästä, röntgenseuranta jatkuu myös implantin jälkeen. Implantin ajoitusta vertailevaa vahvaa tutkimusta ei ole.
- Varman diagnoosin antaa
- Poistetun kudoksen patologinen tutkimus
- Luun täyttyminen
- Yhdessä sarjassa 6–12 kuukauden kohdalla keskimäärin 34 %, 1–2 vuoden kohdalla 75 %
- Keratokystan uusiutuminen
- Turkkilaisessa sarjassa keskimäärin 4,5 vuoden kohdalla; seurantasuositus 10–15 vuotta
- Missä näyttö on heikkoa
- Implantin ajoitus keratokystan jälkeen: vain pieniä sarjoja
Lääketieteellinen tarkistus: Bilge Ilgın, hammaslääkäri · Implantologia
Mikä leukakysta on, ja miksi keratokystasta puhutaan erikseen
Leukakysta on luun sisään kehittyvä rakkula, jonka sisältö on nestemäistä tai puolijuoksevaa; kasvain taas on poikkeavien solujen muodostama kiinteä massa. Cleveland Clinicin potilassivun mukaan suurin osa näistä muutoksista on hyvänlaatuisia, monet eivät aiheuta oireita, ja ne löytyvät usein sattumalta hammasröntgenkuvasta. Yleisin tyyppi on kuolleen tai tulehtuneen hampaan juuren kärkeen kehittyvä kysta; odontogeenisista kystista toiseksi yleisin on luuhun jääneen hampaan kruunun ympärille muodostuva follikulaarinen kysta. Sama lähde luettelee kystat ja kasvaimet samassa listassa ja kertoo, että tyypin ratkaisee koepala; näistä kasvaimista alaleuassa hitaasti kasvava ameloblastooma voi uusiutua jopa 20 %:ssa tapauksista. Siksi varman diagnoosin ei anna kuva vaan koepala tai poistetun kudoksen mikroskooppinen tutkimus.
Sveitsiläinen tutkimus näyttää hyvin, kuinka yleisiä sattumalöydökset ovat. Bernin yliopistossa käytiin läpi 404 implanttisuunnittelua varten otettua kartiokeilatomografiakuvausta, ja 82 %:ssa niistä oli vähintään yksi sattumalöydös; keskimäärin 1,9 löydöstä kuvausta kohden. Yleisin löydös oli poskiontelon limakalvon paksuuntuma. Yli viiden millimetrin juuren kärjen kystia ja muita odontogeenisia kystia nähtiin kumpiakin noin 1 %:lla potilaista; yhdessäkään 404 kuvauksesta ei löytynyt pahanlaatuista kasvainta. Löydökset johtivat lisähammashoidon tarpeeseen 31 %:ssa ja lähetteeseen toiselle erikoislääkärille 5 %:ssa. CBCT-kuvassa näkyvä kysta on siis useimmiten hallittavissa oleva löydös, mutta ei yksityiskohta, jonka voi sivuuttaa.
Odontogeeninen keratokysta on tässä kokonaisuudessa omassa asemassaan. Sen osuus leukakystista vaihtelee julkaistuissa sarjoissa 2:n ja 21,8 %:n välillä, Hacettepen yliopiston arkistossa 14,8 %. Keratokysta esiintyy useimmiten alaleuan takaosassa ja leukaluun ylöspäin nousevassa haarassa. Aggressiivisen käyttäytymisen, suuren uusiutumistaipumuksen ja havaittujen geenimuutosten vuoksi Maailman terveysjärjestö siirsi sen vuonna 2005 kasvainten joukkoon ja antoi sille nimen keratokystinen odontogeeninen kasvain. Vuoden 2017 luokituksessa se palasi kystien joukkoon; perusteena oli, että se voi hävitä myös kevyemmällä hoidolla ja että siihen liitettyjä geenimuutoksia nähdään myös muissa, ei-kasvaimellisissa kystissa. Vuonna 1976 esitetty ja yhä toistettu selitys uusiutumiselle luettelee kolme reittiä: kystan seinämää ei saada kokonaan pois, jäljelle jääneistä pienistä satelliittikystista kehittyy uusi kysta tai viereiselle alueelle muodostuu uusi kysta.
Uusiutumiselle ei voi antaa yhtä lukua, ja jo sekin on tietoa. Journal of Maxillofacial and Oral Surgery -lehdessä vuonna 2024 julkaistun tutkimuksen kokoamassa kirjallisuudessa luvut vaihtelevat 2,5:n ja 62 %:n välillä; sarjoissa, joissa kysta vain poistettiin, 17:n ja 56 %:n välillä, ja kun poistoon lisättiin kystan pienentäminen ensin tai kemiallinen apukäsittely, kuten Carnoyn liuos, 1:n ja 8,7 %:n välillä. Saman tutkimuksen omassa 180 potilaan sarjassa kysta uusiutui viidessä vuodessa 27,2 %:lla potilaista. Uusiutumista ennusti itsenäisesti neljä piirrettä: leviäminen pehmytkudokseen, luun ulkokuoren puhkeaminen, monirakkulainen rakenne kuvassa ja satelliittikystat tutkimuksessa. Lukujen suuri hajonta johtuu siitä, että hoitomenetelmät, seuranta-ajat ja raportointitavat eroavat toisistaan; menetelmiä suoraan vertailevaa satunnaistettua tutkimusta ei ole.
Turkkilainen aineisto on erityisen opettavainen seuranta-ajan kannalta. Hacettepen yliopiston sarjassa, jossa kysta poistettiin ja ympäröivän luun pinta puhdistettiin, kysta uusiutui 14,8 %:lla niistä 27 potilaasta, joita seurattiin keskimäärin viisi vuotta. Uusiutuminen ilmeni keskimäärin 4,5 vuoden kuluttua, 3–6 vuoden välillä. Kirjoittajien mukaan keratokysta voi uusiutua milloin tahansa, mutta useimmat uusiutumat näkyvät ensimmäisten 5–7 vuoden aikana, ja he suosittelevat seurannan jatkamista vähintään 10–15 vuoteen. Samassa sarjassa neljästä uusiutumasta kaksi oli hampaattomassa leukaluussa; kirjoittajat liittävät ne riittämättömäksi jääneeseen ensimmäiseen leikkaukseen. Implantin kannalta merkitys on selvä: hampaaton luu, johon implantti asetetaan, on myös paikka, jossa uusiutuma voi näkyä.
Useampi keratokysta nostaa esiin erillisen kysymyksen. Cleveland Clinicin mukaan nämä kystat voivat olla merkki Gorlinin oireyhtymästä, perinnöllisestä tilasta, joka lisää myös ihosyövän riskiä. Hacettepen sarjakin jätti analyysin ulkopuolelle potilaat, joilla oli samanaikaisesti useita kystia ja joilla oireyhtymä oli todettu. Jos oireyhtymää epäillään, seuranta ei rajoitu leukaan, ja implanttisuunnitelmankin on otettava tämä pitkä seuranta huomioon.
Kystan poiston jälkeen ontelo voi täyttyä luulla itsestään, mutta se vie aikaa. Scientific Reports -lehdessä julkaistussa korealaisessa tutkimuksessa mitattiin ontelon tilavuus leikkausta edeltävistä ja sen jälkeisistä CBCT-kuvista 44 potilaalla, joilta kysta oli poistettu. Potilaat kuvattiin eri aikoina, eikä samaa henkilöä seurattu vuosi vuodelta: 6–12 kuukauden kohdalla kuvatuilla ontelosta oli täyttynyt keskimäärin 33,5 %, 1–2 vuoden kohdalla kuvatuilla 74,5 % ja myöhemmin kuvatuilla 74,2 %. Vähintään kolmen kuutiosenttimetrin kystissa jäljelle jäänyt ontelo oli selvästi suurempi ja luun ulkoääriviiva oli muuttunut; alle 30-vuotiailla ja naisilla paraneminen oli parempaa. Kirjoittajien mukaan suurissa kystissa voidaan harkita lisätoimenpiteitä, kuten luunsiirtoa. Toisessa, italialaisessa 73 potilaan takautuvassa tutkimuksessa luunsiirteen ja kalvon asettaminen onteloon yläleuan juuren kärjen kystien poiston jälkeen ei muuttanut merkitsevästi luun täyttymistä 12 kuukauden kohdalla: ilman siirrettä keskimäärin 75 %, siirteen kanssa 82 %. Italialaisessa tutkimuksessa täyttymisaste laski kystan kasvaessa; korealaisessa tutkimuksessa koko ei vaikuttanut osuuteen, mutta suurissa kystissa jäljelle jäänyt ontelo pysyi tilavuudeltaan suurempana.
Keratokystan jälkeisistä implanteista on suoraa tietoa vähän. National Journal of Maxillofacial Surgery -lehdessä julkaistussa intialaisessa sarjassa on 20 potilasta, joilta keratokysta oli poistettu alaleuan takaosasta; kystan ontelon annettiin parantua ilman siirrettä, ja kun riittävän luun todettiin muodostuneen, 19 potilaalle asetettiin 48 implanttia. Viiden vuoden seurannassa kysta ei uusiutunut, ja yksi potilas menetti implantin, todennäköisesti muodostuneen luun heikkouden vuoksi. Rajoitukset ovat selvät: kyse on yhden kirurgin pienestä takautuvasta sarjasta, tupakoitsijat ja yleissairauksia sairastavat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle, kaikilla potilailla ympäröivän luun puhdistukseen lisättiin Carnoyn liuos, 20 kystasta 3 oli vähemmän uusiutumisalttiita ortokeratinisoituneita, ja implanttien asettamisajankohta on artikkelin tiivistelmässä kuudes kuukausi mutta menetelmäosassa ensimmäinen vuosi. Implantin ajoitusta vertailevaa tutkimusta emme löytäneet. Nykyinen käytännön linja ei perustu aikaan vaan kontrollikuvassa näkyvään luuhun ja tunnettuun kystatyyppiin.
Meidän näkökulmastamme aihe korostuu leuassa, jossa on kystahistoria ja josta puuttuu useampi hammas. Yksittäisen hammasalueen kystan diagnoosi ja hoito kuuluvat omalle hammaslääkärillesi ja suu- ja leukakirurgille. Kun hampaita puuttuu paljon, suunnitelman on kuitenkin otettava huomioon, onko kysta-alue parantunut, mitä patologinen lausunto sanoo ja vuosia kestävä seuranta. Valittiinpa mikä implanttimenetelmä tahansa, kystan ontelo, jonka paranemista ei ole kuvalla varmistettu, ei ole implantille pohja.
Milloin implanttiin voi siirtyä ja milloin on odotettava
Seuraava jako kuvaa julkaistujen sarjojen ja kliinisen käytännön yleislinjaa. Päätöksen tekee lääkäri, joka tulkitsee kuvasi ja patologisen lausuntosi.
Milloin sopii
- Juuren kärjen kysta on poistettu ja ontelo on täyttynytKun näiden tulehdusperäisten kystien aiheuttanut hammas on poistettu tai hoidettu ja kontrollikuvassa ontelo on täyttynyt luulla, aluetta arvioidaan implantin kannalta kuten muitakin alueita.
- Patologinen lausunto on tallessaKun kystan tyyppi tiedetään kirjallisesti, seuranta-aika ja implantin ajoitus suunnitellaan sen mukaan. Jos kystasta ei ole lausuntoa, ensimmäinen tehtävä on löytää se.
- Keratokystan jälkeen luu on täyttynyt ja seuranta on säännöllistäPienessä sarjassa näille potilaille asetetuista implanteista kaikki yhtä lukuun ottamatta toimivat viiden vuoden ajan. Edellytyksenä on, että luun riittävyys varmistetaan kuvalla ja seuranta jatkuu myös implantin jälkeen.
- Kysta rajoittuu yhdelle alueelle ja muu leuka on terveJos laajalti hampaattomassa leuassa kysta on yhdellä alueella, lääkäri voi arvioida, voidaanko implantit suunnitella luuhun, joka näyttää CBCT-kuvassa terveeltä; kysta-alueen paranemista seurataan erikseen.
Milloin ei sovi
- Kun sattumalöydöstä ei ole diagnosoituKuva ei erota kystaa kasvaimesta varmasti. Tuntemattoman muutoksen päälle tai viereen ei suunnitella implanttia; ensin tehdään diagnoosi.
- Kun kystan ontelo ei ole vielä täyttynytTilavuusmittauksessa pienessä ryhmässä, joka kuvattiin 6–12 kuukauden kohdalla, ontelosta oli täyttynyt keskimäärin vain kolmannes, ja täyttyminen vaihteli paljon potilaasta toiseen. Täyttymätön ontelo ei anna implantille tukea; kirjoittajatkin liittävät intialaisen sarjan ainoan implantin menetyksen heikkoon luuhun.
- Kun keratokysta on suuri, monirakkulainen tai puhkaissut luun kuorenNämä piirteet lisäävät uusiutumisen riskiä. Tällaisia kystia pienennetään joskus ensin; 180 potilaan sarjassa varsinainen poisto tehtiin 6–15 kuukauden kuluttua, ja implantin aikataulu pitenee vastaavasti.
- Kun kystia on useita tai oireyhtymää epäilläänUseampi keratokysta edellyttää arviota Gorlinin oireyhtymän varalta. Silloin seuranta ja implanttisuunnitelma rakennetaan toisin kuin yksittäisen kystan kohdalla.
Tie kystalöydöksestä implanttiin
Seuraava järjestys kuvaa vaiheita, joita yleensä noudatetaan, kun potilaan leuasta on löytynyt kysta ja hän harkitsee myöhemmin implanttia. Vaiheiden kesto riippuu kystan tyypistä ja koosta.
- 1
Kuvan tulkinta
CBCT-kuvasta arvioidaan muutoksen rajat, onko se yksi- vai monirakkulainen, onko se puhkaissut luun ulkokuoren ja miten se suhtautuu viereisiin hampaisiin, hermoon ja poskionteloon. Näiden tietojen avulla hoito suunnitellaan, mutta ne eivät anna diagnoosia.
- 2
Koepala ja patologinen tutkimus
Varma diagnoosi saadaan, kun otettu tai poistettu kudos tutkitaan mikroskoopilla. Pyydä lausunnosta kopio; kun toinen lääkäri joutuu vuosien päästä suunnittelemaan hoitoa, se on arvokkain asiakirjasi.
- 3
Kystan hoito
Useimmat kystat poistetaan yhdellä käynnillä. Suurissa keratokystissa avataan ensin ikkuna, kysta pienenee, ja varsinainen poisto tehdään kuukausien kuluttua. Uusiutumisriskin pienentämiseksi voidaan lisätä luun pinnan puhdistus tai kemiallinen apukäsittely.
- 4
Luun täyttymisen seuranta
Kontrollikuvista katsotaan, kuinka paljon ontelo on täyttynyt. Suurissa kystissa jäljelle jäävä ontelo ja muuttunut luun ääriviiva voivat nostaa esiin luunsiirron.
- 5
Implanttisuunnitelma ja seurantasuunnitelma yhdessä
Jos luuta on riittävästi ja kystan tyyppi tiedetään, implantti suunnitellaan. Keratokystan kohdalla suunnitelmaan kuuluu säännöllinen röntgenkontrolli myös implantin jälkeisinä vuosina.
- 6
Mitä voit kysyä lääkäriltäsi
Mikä kystan tyyppi lausunnossa lukee, ja jos kyse on keratokystasta, onko se parakeratinisoitunut vai ortokeratinisoitunut? Nähtiinkö satelliittikystia? Poistettiinko kysta yhtenä kappaleena, ja tehtiinkö lisäkäsittely? Mikä on kontrolliaikataulu? Onko implanttialueen luu varmistettu CBCT-kuvalla? Tarvitaanko arvio oireyhtymän varalta?
- 7
Jos hampaita puuttuu useampi, lähetä kuvasi
Jos harkitset implanttia leukaan, jossa on kystahistoria ja josta puuttuu useampi hammas, lähetä röntgenkuvasi lomakkeella, eli panoraamaröntgen- (OPTG) tai CBCT-kuvasi ja mahdollinen patologinen lausunto; hoidon tekevä hammaslääkäri tulkitsee kuvan, ja vastaamme kirjallisesti 24 tunnin kuluessa. Kyse on ennakkoarviosta; lopullinen päätös tehdään kliinisen tutkimuksen ja CBCT-kuvauksen jälkeen.
Vaihtoehdot, joista puhutaan implantin rinnalla tai sen sijaan
Kystan jälkeen implantti ei ole ainoa vaihtoehto, ja siitä puhutaan yleensä yhdessä muiden aiheiden kanssa.
Odotetaan ontelon paranemista itsestään
Kystan ontelot täyttyvät suurelta osin ilman siirrettäkin, mutta molemmissa tutkimuksissa keskimääräinen täyttyminen jäi noin 75 %:iin. Tämä tie ei vaadi lisämateriaalia, mutta se vie aikaa, eikä luun ääriviiva suurissa kystissa välttämättä palaudu ennalleen.
Luunsiirto ja kalvo
Voidaan harkita suurissa onteloissa tai luussa, jonka ääriviiva on muuttunut. On hyvä tietää, ettei se yläleuan juuren kärjen kystissa tuottanut merkitsevää eroa 12 kuukauden kohdalla. Luunsiirteiden lähteet ja riskit olemme kuvanneet erillisellä sivulla.
Irtoproteesi odotusaikana
Kun odotetaan luun täyttymistä, puuttuvat hampaat voidaan korvata tilapäisesti irtoproteesilla; hammaslääkärisi tarkistaa, miten proteesi sopii alueelle.
Implanttisuunnitelmat ilman luunsiirtoa
Luun määrän mukaan vinoon asetetut, lyhyet tai leukaluun kovaan ulkokerrokseen tukeutuvat implantit poistavat joissakin leuoissa luunsiirron tarpeen. Kysta-alueen tila arvioidaan erikseen myös näissä suunnitelmissa.
Rekonstruktio laajan leikkauksen jälkeen
Harvinaisissa tilanteissa, joissa osa leukaluusta on poistettava, luunsiirto ja implantit voivat olla osa rekonstruktiosuunnitelmaa; suunnitelma tehdään yhdessä suu- ja leukakirurgin kanssa.
Implantin riskit ja sivuutetut kohdat, kun taustalla on kysta
Kystahistoria ei kiellä implanttia, mutta ongelmia syntyy, kun järjestys tai seuranta ohitetaan. Yleisimmät sudenkuopat ovat nämä.
Uusiutuma implanttialueella
Hacettepen sarjassa neljästä uusiutumasta kaksi oli hampaattomassa leukaluussa. Implantti ei estä uusiutumista; implantin ympärille ilmaantuva kysta voi vaatia sekä kystan että implantin uudelleenhoitoa.
Implantti riittämättömään luuhun
Ontelon täyttyminen kestää kuukausista vuosiin. Jos päätös tehdään ajan eikä kuvassa näkyvän luun perusteella, implantin kiinnityspohja jää heikoksi.
Päätös ilman patologista lausuntoa
Kaikki kystalta näyttävä ei ole kysta. Implantin asettaminen herkästi uusiutuvan kasvaimen viereen sekä laajentaa että vaikeuttaa seuraavaa leikkausta.
Seuranta päättyy implanttiin
Keratokystan uusiutumista suurin osa näkyy ensimmäisten 5–7 vuoden aikana, mutta myöhäisempikin uusiutuminen on mahdollinen. Jos kontrollikuvat jäävät implantin jälkeen pois, uusiutuma huomataan vasta, kun se on jo kasvanut.
Luun heikkeneminen suurissa kystissa
Korealaisen tutkimuksen siteeraamassa sarjassa 160 potilaalla, joilla oli alaleuan kulmassa keskimäärin 31,5 millimetrin kysta, murtumia oli 3,1 %:lla. Harvinaista, mutta suurissa kystissa tunnettu riski.
Miten aikataulu etenee kystaleikkauksesta implanttiin
Seuraava kulku kuvaa yleistä etenemistä, kun kystan poiston jälkeen harkitaan implanttia. Ajat vaihtelevat kystan tyypin ja koon sekä ikäsi mukaan.
Ensimmäiset viikot leikkauksen jälkeen
Pehmytkudos sulkeutuu, turvotus ja arkuus vähenevät. Noudata kirurgisi ohjeita ruokailusta ja suuhygieniasta; suurten onteloiden kohdalla sinua voidaan pyytää välttämään kovia ruokia, jotka kuormittavat aluetta.
Ensimmäinen vuosi
Ontelo täyttyy vähitellen. Korealaisessa tutkimuksessa 6–12 kuukauden kohdalla kuvatuilla keskimäärin kolmannes oli täyttynyt; italialaisessa yläleuan sarjassa ilman siirrettä hoidettujen onteloiden täyttyminen 12 kuukauden kohdalla oli keskimäärin 75 %. Nopeus vaihtelee potilaan ja kystan mukaan. Kontrollikuvat otetaan sekä täyttymisen että mahdollisen uusiutuman seuraamiseksi.
Toinen vuosi
Suurin osa täyttymisestä on tähän mennessä tapahtunut. Implanttipäätös ei perustu kalenteriin vaan kontrolli-CBCT-kuvassa näkyvään luuhun.
Implantin jälkeiset vuodet
Keratokystan jälkeen säännöllinen röntgenkontrolli jatkuu. Turkkilaisen sarjan kirjoittajat suosittelevat seurannan jatkamista vähintään 10–15 vuoteen.
Älä odota näissä tilanteissa
- Huomasit uuden turvotuksen entisen kystan kohdalla. Uusi turvotus pitää näyttää kirurgillesi seuraavaa kontrollia odottamatta, vaikka se ei olisi kivulias.
- Huuleen tai leukaan tuli puutumista. Alaleuassa kasvava muutos voi painaa hermoa. Uusi puutuminen vaatii arvion.
- Alueelta tulee eritettä tai suussa on paha maku. Alueelta tuleva erite voi olla merkki tulehduksesta tai auenneesta ontelosta. Soita hammaslääkärillesi samana päivänä.
- Implantin ympärillä on kipua tai implantti heiluu. Kipu tai liike implantissa, joka on pitkään toiminut ongelmitta, vaatii kuvantamista; kystahistorian yhteydessä vielä tärkeämpää.
Mikä ratkaisee suunnitelman laajuuden
Täältä et löydä lukuja. Kun leuassa on kystahistoria, tarjouksen laajuuden ratkaisevat nämä tekijät:
- Diagnoosi ja kuvantaminen
- Koepalan, patologisen tutkimuksen ja kontrolli-CBCT-kuvausten määrä riippuu kystan tyypistä ja seurannan pituudesta.
- Monessako vaiheessa kysta hoidetaan
- Yhdellä käynnillä poistettava pieni kysta ja suuri keratokysta, jota ensin pienennetään ja joka poistetaan kuukausien kuluttua, ovat eri työ.
- Tarvitaanko luunsiirtoa
- Jos ontelon voi odottaa täyttyvän itsestään, materiaalia ei tarvita; suuriin onteloihin, joiden ääriviiva on muuttunut, voidaan lisätä luunsiirre ja kalvo.
- Implanttien määrä ja hampaiden tyyppi
- Kokonaisuuteen vaikuttavat eniten se, montako hammasta puuttuu, montako implanttia suunnitellaan ja millaiset kiinteät hampaat niiden päälle tehdään.
Usein kysyttyä
Onko leukakysta vaarallinen, voiko se olla syöpä?
Suurin osa leukakystista on hyvänlaatuisia, ja useimmat löytyvät tavallisesta röntgenkuvasta ilman mitään oireita. Tutkimuksessa, jossa käytiin läpi 404 implanttisuunnittelua varten otettua CBCT-kuvausta, pahanlaatuisia kasvaimia ei löytynyt. Kuva ei kuitenkaan erota kystaa kasvaimesta varmasti; varma diagnoosi tehdään patologisella tutkimuksella, ja siksi sattumalöydöstä ei pidä jättää odottamaan.
Mikä on keratokysta, ja miksi se uusiutuu?
Odontogeeninen keratokysta on kehitysperäinen leukakysta, joka voi levitä ympäröiviin kudoksiin ja uusiutuu herkästi. Vuonna 1976 esitetyn selityksen mukaan se uusiutuu kolmea reittiä: kystan seinämää ei saada kokonaan pois, jäljelle jääneet pienet satelliittikystat kasvavat tai viereiselle alueelle muodostuu uusi kysta. Monirakkulainen rakenne, luun kuoren puhkeaminen, leviäminen pehmytkudokseen ja satelliittikystat lisäävät uusiutumisen riskiä.
Milloin keratokysta uusiutuu, ja montako vuotta seurantaa tarvitaan?
Hacettepen sarjassa uusiutumat näkyivät keskimäärin 4,5 vuoden kuluttua, 3–6 vuoden välillä. Kirjoittajien mukaan useimmat uusiutumat ilmenevät ensimmäisten 5–7 vuoden aikana, mutta uusiutuminen on aina mahdollista, ja he suosittelevat seurannan jatkamista vähintään 10–15 vuoteen. Implantti ei lyhennä tätä seurantaa.
Milloin implantti voidaan tehdä leukakystan leikkauksen jälkeen?
Kiinteää aikaa ei ole; päätös tehdään kontrollikuvassa näkyvän luun perusteella. Korealaisessa tilavuusmittauksessa 6–12 kuukauden kohdalla kuvatuilla ontelosta oli täyttynyt keskimäärin kolmannes ja yli vuoden kohdalla kuvatuilla noin kolme neljännestä; suurissa kystissa jäljelle jäävä ontelo pysyy tilavuudeltaan suurempana. Keratokystan jälkeisiä implantteja tarkastelleissa sarjoissa implantit asetettiin, kun riittävä luu oli todettu. Ajoitusta vertailevaa vahvaa tutkimusta ei ole.
Onko kystan onteloon pakko laittaa luunkorviketta?
Yleensä ei. Kystan ontelot täyttyvät usein suurelta osin ilman siirrettäkin, mutta usein eivät kokonaan; yläleuan juuren kärjen kystissa luunsiirteen ja kalvon lisääminen ei muuttanut merkitsevästi täyttymistä 12 kuukauden kohdalla. Suurissa kystissa luunsiirtoa voidaan harkita jäljelle jäävän ontelon ja muuttuneen luun ääriviivan vuoksi; päätös tehdään kystan koon ja implanttisuunnitelman mukaan.
Implanttia varten otetussa CBCT-kuvassa näkyi sattumalta kysta. Peruuntuuko implantti?
Ei peruunnu, päätös vain siirtyy. Bernissä tutkituista 404 implanttisuunnittelun CBCT-kuvauksesta 82 %:ssa oli vähintään yksi sattumalöydös; useimmat olivat hallittavia, kuten poskiontelon limakalvon paksuuntuma, ja suuria kystia nähtiin vain harvoissa kuvauksissa. Kystan alueelle tehdään ensin diagnoosi ja tarvittaessa kysta hoidetaan; leuan muiden alueiden suunnitelmaa voidaan sillä välin arvioida erikseen.
Minulta on leikattu keratokysta. Voinko saada implantin?
Se on mahdollista. Sarjassa, jossa 20 potilaalta oli poistettu keratokysta alaleuasta, 19 potilaalle asetettiin 48 implanttia, eikä kysta uusiutunut viiden vuoden seurannassa; yksi implantti menetettiin kirjoittajien mukaan todennäköisesti heikon luun vuoksi. Sarja on pieni ja takautuva, joten se ei riitä yleistyksiin. Edellytykset pysyvät samoina: luu varmistetaan kuvalla, ja säännöllinen seuranta jatkuu myös implantin jälkeen.
Mihin patologisessa lausunnossa kannattaa kiinnittää huomiota?
Katso ensin kystan nimi. Jos kyse on keratokystasta, on tärkeää, lukeeko lausunnossa parakeratinisoitunut vai ortokeratinisoitunut: ortokeratinisoitunutta odontogeenista kystaa pidetään nykyään omana kystanaan, ja katsauksen siteeraamassa tutkimuksessa se uusiutui vain 4 %:ssa tapauksista. Kirjaa myös, nähtiinkö satelliittikystia; ne ovat yksi uusiutumisriskiä lisäävistä itsenäisistä tekijöistä.
Lähteet
- Journal of Maxillofacial and Oral Surgery (PMC)Recurrence and Prognosticators of Recurrence in Odontogenic Keratocyst of the Jaws
- Medicina Oral, Patología Oral y Cirugía Bucal (PMC)Recurrence rate of odontogenic keratocyst treated by enucleation and peripheral ostectomy: Retrospective case series with up to 12 years of follow-up
- National Journal of Maxillofacial Surgery (PMC)Prosthetic rehabilitation with dental implants after conservative management of odontogenic keratocyst of posterior mandible: A retrospective observational study
- Scientific Reports (PMC)Volumetric analysis of spontaneous bone healing after jaw cyst enucleation
- Clinical Oral Investigations (PMC)Assessment of bone regeneration after maxillary radicular cyst enucleation with or without bone grafting materials: a retrospective cohort study
- Oral Radiology (PMC)Incidental findings in cone beam computed tomography (CBCT) scans for implant treatment planning: a retrospective study of 404 CBCT scans
- Journal of Microscopy and Ultrastructure (PMC)Orthokeratinized Odontogenic Keratocyst: Report of Nine Cases with Review of Literature
- Cleveland ClinicJaw Cysts & Tumors
Aiheeseen liittyvät sivut
- Hoidon kulkuMiksi ennen implanttia otetaan CBCT-kuva? Mitä se näyttääMiten CBCT näyttää luun leveyden, hermokanavan ja poskiontelon pohjan, joita panoraamaröntgen ei näytä; säteily ja raskauden aikainen kuvantaminen.
- Liian vähän luutaLuuta liian vähän: eikö implanttia voi tehdä?Leukaluun kaksi kerrosta, kumpi niistä häviää hampaan poiston jälkeen ja miten strateginen implantti kiinnittyy kovaan ulkokerrokseen. Päätös CBCT-kuvasta.
- Liian vähän luutaLuunkorvike: mitä se on ja onko se haitallista?Luunkorvikkeen neljä lähdettä: oma luu, ihminen, eläin, synteettinen. Milloin sitä tarvitaan, miten se asetetaan, tunnetut riskit ja polut ilman sitä.
- Liian vähän luutaImplantti ilman luunsiirtoa: milloin luunsiirto on pakko?Milloin luunsiirto on todella tarpeen ja kuinka kauan se pitkittää hoitoa? Vertaamme polkuja keston, käyntien määrän ja paranemisen kannalta.
- Liian vähän luutaLeukaluun kato: syyt ja voiko sen pysäyttää?Leukaluun kato etenee hampaiden menetyksen, proteesin ja iensairauden myötä, ja se on eri asia kuin osteoporoosi. Syyt ja keinot pysäyttää se.
- Suu ja huuletKova kyhmy kitalaessa tai kielen alla: torus?Luunkova, kivuton kyhmy kitalaen keskellä tai kielen alla on useimmiten torus. Näin tunnistat sen ja tiedät, milloin kova kyhmy on tutkittava.
Katsomme röntgenkuvasi ja kerromme, mikä vaihtoehto on omassa tilanteessasi realistinen.
Pyydä arvioSeuraava vaihe
Lähetä röntgenkuvasi, käydään vaihtoehdot yhdessä läpi.
Jaa tomografia- tai panoraamaröntgenkuvasi, niin kerromme 24 tunnin kuluessa, mikä vaihtoehto on hampaasi kohdalla realistinen.
