Leukani väsyy pureskellessa: mistä se johtuu?

Pureskelu tapahtuu neljän lihasparin avulla; niistä voimakkaimmat ovat poskessa aivan alaleuan kulman yläpuolella oleva puremalihas (masseter) ja ohimolla oleva ohimolihas. Kun puristat hampaat yhteen, voit tuntea sormillasi lihaksen kovettuvan kummallakin alueella. Väsymyksen tunne pureskellessa voi kertoa, että lihakset ovat joutuneet sinä päivänä tai yönä tekemään työtä yli voimiensa, että lihasten verenkierrossa on ongelma tai että hermosta lihakseen kulkeva viesti on heikentynyt. Nämä kolme reittiä kuuluvat eri lääkäreille, joten ensimmäinen tehtävä on erottaa karkeasti, mistä on kyse.

Yleisin reitti on öinen hampaiden puristelu ja narskuttelu eli bruksismi. NHS kertoo, että bruksismia voi esiintyä sekä valveilla että unessa ja että sen oireisiin kuuluvat kipeä leuka, kuluneet tai lohjenneet hampaat, päänsärky, korvakipu ja katkonainen uni; yleisimmiksi syiksi se mainitsee stressin ja ahdistuksen ja siihen liittyviksi tekijöiksi univaikeudet, kuten kuorsauksen ja uniapnean, tietyt uni-, masennus- ja ahdistuslääkkeet, tupakoinnin sekä runsaan alkoholin ja kofeiinin käytön. Koko yön töitä tehnyt lihas herää väsyneenä ja tuntuu aamiaisella jo ensimmäisistä suupaloista alkaen. Tämän kaavan tunnusmerkki on, että väsymys on pahimmillaan aamulla ja helpottaa päivän mittaan.

Toinen suuri ryhmä ovat leukanivelen ja puremalihasten ongelmat eli temporomandibulaarinen häiriö (TMD). NHS luettelee sen oireiksi kivun leuan, korvan ja ohimon seudulla, naksumisen, rahinan tai hankaavan äänen leukaa liikuttaessa, ohimoiden seudun päänsäryn, suun rajoittuneen avautumisen ja leuan lukkiutumisen; se lisää, että kipu pahenee pureskellessa ja stressaavina aikoina. Syihin kuuluvat hampaiden puristelu, nivelen kuluminen, päähän tai kasvoihin kohdistunut isku, stressi ja epätasainen purenta. Tässä tilanteessa väsymykseen liittyy usein lihaksen painamisesta tuntuva arkuus ja leuan liikkeen mukaan muuttuva kipu.

Kolmas reitti liittyy itse suuhun: kun pureskelevia hampaita on vähemmän, leuka joutuu tekemään enemmän työtä saman suupalan eteen. Nijmegenin yliopiston tutkimuksessa mitattiin samalla menetelmällä luonnollisten hampaiden käyttäjiä, kokoproteesin käyttäjiä ja implanttien varaan tuetun proteesin käyttäjiä. Implanttien varaan tuetulla proteesilla saavutettu purentavoima asettui kokoproteesin ja luonnollisten hampaiden väliin; pureskelun teho oli heikoin kokoproteesin käyttäjillä, joiden alaleuan luu oli hävinnyt. Lyhentyneessä hammaskaaressa, jossa takahampaat puuttuvat mutta etuhampaat ja välihampaat ovat tallella, purentavoima oli lähellä luonnollisia hampaita, mutta pureskelun teho oli rajallinen, koska pureskelupintaa oli vähemmän. Tehoton suu vaatii enemmän pureskelua, jotta sama suupala saadaan nieltävään muotoon; tähän lisätään vielä kielen ja poskien lihasten työ, jolla heiluvaa proteesia pidetään paikallaan.

Kotona käyttökelpoisin erottelu on väsymyksen ajoitus. Lihas- ja nivelperäisessä kivussa vaiva tuntuu useimmiten jo pureskelun alusta, pahenee kovien tai paljon pureskelua vaativien ruokien myötä, ja lihaksen tai nivelen painaminen tuottaa saman kivun; koska tämäkin kipu voi pahentua pitkässä pureskelussa, ajoitus ei yksinään riitä erotteluun. Jättiläissoluarteriitiksi kutsutussa valtimotulehduksessa taas leukalihakset MSD Manualsin kuvauksen mukaan kipeytyvät ja väsyvät pian pureskelun aloittamisen jälkeen; lääketieteessä tätä kutsutaan leuan klaudikaatioksi (kuormituksessa tuleva kipu, kun lihaksen verenkierto ei riitä). Ihminen syö muutaman suupalan ongelmitta, sitten leukaan tulee kramppi tai kipu, joka menee ohi pureskelun loputtua ja palaa samassa ajassa, kun pureskelu alkaa uudelleen. Tämän kaavan ja sen alkamisminuutin kirjaaminen ylös on arvokkain tieto, jonka voit viedä lääkärille.

Jättiläissoluarteriitti, arkikielessä ohimovaltimotulehdus, on ohimon sekä päätä ja kaulaa verisuonittavien valtimoiden tulehdus. MSD Manualsin mukaan se koskee tyypillisesti yli 50-vuotiaita, useimmiten noin 70-vuotiaita, ja voi aiheuttaa uuden, voimakkaan ja joskus sykkivän päänsäryn, niin aran päänahan, että jo hiusten kampaaminen sattuu, voimattomuutta ja tahatonta painonlaskua. Suurin vaara on äkillisesti kehittyvä pysyvä sokeus, kun näköhermon verenkierto katkeaa. MSD toteaa myös, että näköongelmat ovat yleisempiä potilailla, joilla on leuka- ja kielikipua. Meta-analyysissä, joka yhdisti 68 tutkimuksesta 14 037 jättiläissoluarteriittia epäiltynä arvioitua potilasta, leuan klaudikaatio oli yksi diagnoosia vahvimmin tukevista oireista (positiivinen todennäköisyyssuhde 4,90). Kirjoittajat korostavat kuitenkin, ettei mikään löydös yksinään riitä diagnoosin tekemiseen tai poissulkemiseen.

Tämä sairaus kohtaa hammaslääketieteen juuri leuan väsymisessä. Isossa-Britanniassa ja Australiassa tehdyissä haastatteluissa, joihin osallistui 36 potilasta, joiden diagnoosi oli varmistettu koepalalla tai kuvantamisella, 20 kertoi leukaoireista: kivusta, krampeista, jäykkyydestä ja tunteesta, että suu lukkiutuu. Osa oli siirtynyt pehmeään ruokaan. Joillakin potilailla oireet oli aluksi liitetty niveltulehdukseen, ikään tai virustautiin, joillakin terveydenhuollon ammattilaiset olivat liittäneet ne hampaiden reikiintymiseen, korvatulehdukseen tai hampaiden narskutteluun. Hannoverista raportoidussa kuuden potilaan sarjassa hammaslääkäri oli mukana viiden potilaan diagnoosipolulla ja kolmella ensimmäinen lääkäri, jonka puoleen käännyttiin; diagnoosiin kulunut aika vaihteli noin 4 viikosta 5 kuukauteen.

Neljäs ja harvinaisempi reitti on myasthenia gravis, jossa hermosta lihakseen kulkeva viesti heikkenee. NHS kertoo, että tämä pitkäaikainen sairaus vaikuttaa useimmiten silmän ja silmäluomen, kasvojen ilmeiden, pureskelun, nielemisen ja puheen lihaksiin ja alkaa tyypillisesti alle 40-vuotiailla naisilla ja yli 60-vuotiailla miehillä. Etualalla ei ole kipu vaan heikkous: leuka valahtaa aterian loppua kohden, suun pitäminen kiinni vaatii käden viemistä leualle, puhe muuttuu epäselväksi ja nieleminen vaikeutuu. NHS toteaa, että oireet pahenevat väsyneenä, lisääntyvät useimmilla päivän loppua kohden ja helpottavat aamulla unen jälkeen, ja että ne alkavat usein ensin silmäluomen roikkumisena ja kahtena näkemisenä.

Nämä neljä reittiä voi erottaa karkeasti myös aamun ja illan välisen eron avulla. Öisessä puristelussa väsymys on useimmiten pahinta aamulla ja helpottaa päivän mittaan (päivällä puristelevilla se voi lisääntyä myös illalla); myastheniassa päinvastoin se lisääntyy iltaa kohden ja helpottaa aamulla; puuttuvissa hampaissa tai huonosti istuvassa proteesissa väsymys ei riipu kellonajasta vaan ruoan kovuudesta ja aterian pituudesta; valtimotulehduksessa se tulee joka aterialla samankaltaisen ajan kuluttua pureskelun alkamisesta. Tämä erottelu ei ole diagnoosi, vaan lähtökohta, jonka avulla tiedät, kenen puoleen kääntyä ja millä kysymyksellä.

Ensimmäinen lista kuvaa lihas- ja nivelperäisen väsymyksen tyypillistä käytöstä; se lievittyy usein yksinkertaisin keinoin. Jos toisesta listasta sopii sinuun yksikin kohta, älä odota.

Järjestys alkaa tarkoituksella vaarallisimmasta. Ennen kuin mietitään hampaita tai lihaksia, varmistetaan, ettei kyseessä ole näköä tai hengitystä uhkaava tila.

1. 1

   Ensin kysytään näöstä ja hengityksestä

   Jos on näönmenetystä, kahtena näkemistä tai näön sumenemista tai jatkuvasti pahenevaa hengitys- tai nielemisvaikeutta, arvio tehdään päivystyksessä eikä hammaslääkärin tuolissa. Jos jokin näistä merkeistä on läsnä, soita 112.

2. 2

   Ikä ja muut oireet

   Kun yli 50-vuotiaalla alkaa uusi leukakipu, kysytään erikseen ohimokivusta, päänahan arkuudesta, voimattomuudesta, kuumeesta, tahattomasta painonlaskusta sekä hartioiden ja lantion aamujäykkyydestä. MSD:n mukaan 40–60 %:lla jättiläissoluarteriittipotilaista on myös polymyalgia rheumatica, joka aiheuttaa tämän hartioiden ja lantion jäykkyyden. Tällöin potilas ohjataan samana päivänä lääkäriin ja verikokeisiin.

3. 3

   Väsymyksen ajoitus ja luonne

   Kysytään, alkaako kipu ensimmäisestä suupalasta vai muutaman minuutin pureskelun jälkeen, meneekö se ohi levossa, onko se pahempi aamulla vai illalla ja onko kyse kivusta vai heikkoudesta. Heikkouden kohdalla kysytään myös silmäluomista, puheesta ja nielemisestä.

4. 4

   Puremalihasten ja leukanivelen tutkimus

   Puremalihasta ja ohimolihasta painetaan sormin, suun avautuminen mitataan, leukaa liikutetaan sivuille ja eteen ja nivelestä kuunnellaan ääniä. Jos tuttu kipu tulee esiin näissä liikkeissä, se vahvistaa lihas- ja nivelperäistä syytä.

5. 5

   Hampaiden, purennan ja proteesin tarkastus

   Etsitään puristelun jälkiä, kuten kuluneita pintoja, lohjenneita paikkoja ja halkeamia; arvioidaan puuttuvien hampaiden määrä ja sijainti, hampaiden purenta toisiaan vasten sekä mahdollisen proteesin istuvuus, pito ja sen alla olevan luun tila. Tarvittaessa otetaan panoraamaröntgen (OPTG).

6. 6

   Ohjaus syyn mukaan

   Lihas- ja nivelperäisessä syyssä kuormituksen vähentäminen ja purentakisko, hammas- tai proteesiperäisessä suun uudelleenjärjestely, jättiläissoluarteriitin epäilyssä lääkäri ja verikokeet samana päivänä, myasthenia graviksen epäilyssä neurologi.

Leuan väsymykseen ei ole yhtä hoitoa; hoito riippuu siitä, mistä väsymys johtuu.

Seuraavat ovat tämän vaivan yhteydessä yleisiä vääriä ratkaisuja. Kerromme ne, jotta osaat kysyä oikeat kysymykset, kenen lääkärin luona sitten käytkin.

Ajat vaihtelevat syyn mukaan. Alla oleva kulku koskee lihas- ja nivelperäistä leuan väsymystä; sinut tutkineen lääkärin suunnitelma on ensisijainen.

1. Ensimmäiset päivät

   Pehmeä ruoka, purukumista luopuminen, pienemmät suupalat, hampaiden erillään pitämisen muistaminen päivällä sekä lämpö tai kylmä rentouttavat lihaksia. NHS toteaa, että leukanivelen häiriö paranee usein ilman hoitoakin.

2. Kun purentakisko on tehty

   Kisko suojaa hampaita yön kuormitukselta; aamuinen leuan väsymys lievittyy yleensä vähitellen. Jos stressi ja uni eivät korjaannu, väsymys ei välttämättä häviä kokonaan.

3. Jos syy on hampaissa tai proteesissa

   Ongelmahampaan hoidon tai proteesin sovituksen jälkeen purentakuormitus tasoittuu. Lihakset voivat vielä jonkin aikaa toimia vanhan tottumuksen mukaan; jos väsymys ei mene ohi, diagnoosi on arvioitava uudelleen.

4. Jos se jatkuu yksinkertaisista keinoista huolimatta

   NHS kertoo, että jos yksinkertaiset keinot eivät auta, potilas voidaan ohjata nivelongelmiin erikoistuneelle lääkärille. Jos väsymyksen kaava on muuttunut tai mukaan on tullut uusia oireita, hakeudu uudelleen arvioon muiden kuin lihas- ja nivelperäisten syiden varalta.

Emme anna tässä yhtä lukua, koska pureskellessa väsyvän leuan taustalla voi olla lihasväsymys, joka ei vaadi mitään hammashoitoa, purentakiskoa vaativa puristelutottumus tai hampaiden menetys, joka edellyttää suun uudelleenjärjestelyä. Hammashoidon puolella laajuuteen vaikuttavat nämä tekijät:

Väsymyksen lähde

Lihas- ja nivelperäinen, hammas- tai proteesiperäinen sekä verisuoni- tai hermoperäinen tila ovat täysin eri polkuja ja kuuluvat eri lääkäreille.

Purentakiskon tyyppi

Jäljennöksen perusteella yksilöllisesti valmistetun kiskon ja valmiin kiskon istuvuus ja käyttöikä eroavat.

Puuttuvien hampaiden määrä ja proteesin kunto

Yhden hampaan korvaaminen, nykyisen proteesin sovitus ja koko leuan rakentaminen uudelleen ovat laajuudeltaan hyvin eri asioita.

Kuvantamisen tarve

Lihasperäisessä tilanteessa tutkimus riittää usein; hampaiden ja luun arvioinnissa voidaan tarvita röntgenkuva tai kartiokeilatomografia (CBCT).