Mistä jomottava hammassärky kertoo?

Hampaan keskellä oleva pulpa on hermo- ja verisuonikudosta, joka elää kovien seinämien ympäröimässä kammiossa. MSD Manuals kirjoittaa, että pulpan tulehduksen (pulpiitin) aiheuttaa useimmiten reikä ja toiseksi useimmin isku; lievä tulehdus ei välttämättä vaurioita pulpaa pysyvästi, jos sen syy poistetaan, mutta vaikea tulehdus voi johtaa pulpan kuolemaan. Hammaslääketieteessä näistä kahdesta vaiheesta käytetään eri nimiä: palautuva pulpiitti (hermo on pelastettavissa) ja palautumaton pulpiitti (hermoa ei voi pelastaa). Jomottavan kivun varsinainen kysymys on, kummalla puolella tätä rajaa hammas on.

MSD kuvaa tämän rajan hammaslääkärin tekemällä yksinkertaisella testillä: hampaaseen kohdistetaan kylmä tai makea ärsyke (lämmöstä tuleva ja pitkittyvä kipu taas sopii paremmin palautumattomaan pulpiittiin). Jos kipu menee ohi 1–2 sekunnissa ärsykkeen poistamisen jälkeen, pulpa voi olla riittävän terve pelastettavaksi. Jos kipu jatkuu ärsykkeen poistuttuakin tai tulee itsestään ilman mitään ärsykettä, pulpa voi olla pelastamattomissa. Jomottava, öisin herättävä ja kipulääkkeen vaikutuksen loputtua palaava kipu sopii useimmiten tähän jälkimmäiseen.

Kuvaus antaa karkean vihjeen myös kotona. Ota kipeälle puolelle suuhun kulaus kylmää vettä, pidä sitä muutama sekunti, sylkäise ja ala laskea. Jos vihlonta sammuu heti sylkäisyn jälkeen, sekunnissa tai kahdessa, hermo voi vielä olla vaiheessa, jossa se pystyy toipumaan. Jos kipu jatkuu minuutteja sylkäisyn jälkeen tai jopa voimistuu, se vastaa pitkittyvän kivun kuvausta. Kokeilu ei ole diagnoosi eikä se kerro, mikä hammas on kipeä. Se antaa kuitenkin arvokkaimman tiedon, jonka voit kertoa hammaslääkärille. Jos sinulla on hammas, jonka kipua kylmä vesi lievittää ja kuuma juoma pahentaa, kerro siitäkin ehdottomasti.

Kuinka luotettava hammaslääkärien näihin oireisiin perustuva luokittelu on? Tutkimuksessa, jossa yleisellä vastaanotolla viiden vuoden aikana muista syistä poistetut 95 hammasta luokiteltiin ensin kliinisten oireiden perusteella ja tutkittiin sitten mikroskoopilla, terveen pulpan tai palautuvan pulpiitin diagnoosi vahvistui mikroskoopilla 57 hampaassa 59:stä (96,6 %) ja palautumattoman pulpiitin diagnoosi 27 hampaassa 32:sta (84,4 %). Palautumattoman pulpiitin hampaissa infektio oli usein edennyt pulpakudokseen, kun taas terveissä tai palautuvan pulpiitin hampaissa sitä ei havaittu lainkaan. Oireiden kuvaus näyttää siis useimmiten oikean suunnan; eniten se erehtyy palautumattoman pulpiitin diagnoosissa: 5 hampaassa 32:sta eli noin joka kuudennessa mikroskooppi ei vahvistanut tätä diagnoosia.

Jyskytyksen toinen merkitys on se, että tulehdus on levinnyt hampaan sisältä juuren kärkeen. MSD kirjoittaa, että kun paise kehittyy, hammas muuttuu äärimmäisen herkäksi paineelle ja hammaslääkärin instrumentilla koputtamiselle ja että koputusarkuus kertoo yleensä tulehduksen levinneen ympäröiviin kudoksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kipu ei tule enää vain kylmästä tai lämmöstä, vaan myös silloin, kun suljet hampaat yhteen ja pureskelet sillä puolella. Koska pulpa on tässä vaiheessa usein jo kuollut, hammas ei välttämättä enää reagoi kylmään; kipu ei tule hermosta vaan juuren kärjen paineesta.

Eniten jomottavaa kipua tekee harhaanjohtavaksi se, että se kätkee lähteensä sijainnin. Teheranissa tehdyssä tutkimuksessa, jossa 100 potilaan kivun lähde varmistettiin hammaslääkärin toimesta, 65 % potilaista merkitsi tuntevansa kivun eri alueella kuin missä lähde oli. Kivun säteilyyn liittyi ei jyskytys tai kivun voimakkuus, vaan kivun itsestään tuleminen, pitkä kesto ja luonne; eli juuri palautumattoman pulpiitin piirteet. Alahampaan kipu voi tuntua yläleuassa, takahampaan kipu korvassa tai ohimolla. Siksi kipeää hammasta et osoita sinä, vaan testit.

Jomottava kipu ei aina tule hampaasta. Leuvenin yliopiston katsaus luettelee hammassärkyä jäljitteleviksi tiloiksi purentalihasten kivun, hermoperäiset kivut (kuten kolmoishermosäryn), verisuoniperäiset pään ja kasvojen kivut, sydänkivun ja poskiontelon sairauden, ja se määrittelee tavoitteekseen väärän ja tarpeettoman hammashoidon estämisen. Tokiolaisen hammaslääketieteellisen tiedekunnan kolmen tapauksen sarjassa aiemmin tehty juurihoito ei ollut poistanut kipua yhdelläkään kolmesta naisesta, joilla oli jomottavaa kipua yläleuan poskihampaiden alueella; kahdella oli todettu virheellisesti pulpiitti. Lopulta päänsärkyyn erikoistuneet lääkärit diagnosoivat kaikilla kolmella migreenin (kahdella kuukautisiin liittyvän), ja kivut helpottivat migreenilääkkeellä. Jos yksikään hammas ei toista jyskytystä kylmästä, lämmöstä tai koputuksesta, tämä mahdollisuus on otettava huomioon.

NHS antaa hammassärylle konkreettiset rajat: se suosittelee hakeutumaan hammaslääkäriin, jos hammassärky kestää yli 2 päivää, ei helpota kipulääkkeellä tai siihen liittyy korkea kuume, kipu purressa, punoittava ien tai paha maku suussa tai jos se turvottaa posken tai leuan. Jos silmän ympärys tai kaula on turvonnut tai suun tai kaulan turvotus vaikeuttaa hengittämistä, nielemistä tai puhumista, NHS neuvoo menemään suoraan päivystykseen. Hammaspaisesivullaan se lisää tähän listaan silmän kivun tai turvotuksen, äkillisen näön heikkenemisen, laajan turvotuksen suussa ja suun avaamisen vaikeuden; jos jokin näistä pitää paikkansa, soita 112 tai mene päivystykseen.

Jomottava hammassärky ei missään tilanteessa ole kipu, jonka voisi odottaa menevän pysyvästi ohi itsestään. Ensimmäisen listan tilanteissa mene hammaslääkäriisi mahdollisimman pian; jos jokin toisen listan kohdista pitää paikkansa, älä odota vastaanottoaikaa.

Järjestys rakentuu niin, että ensin erotetaan, onko kyse leviävästä infektiosta, sitten, mistä hampaasta kipu tulee, ja viimeisenä, voidaanko tuon hampaan hermo pelastaa.

1. 1

   Leviämisen merkit

   Tarkistetaan kasvojen tai kaulan turvotus, kuume, suun avautuminen ja nieleminen. Jos jokin NHS:n kiireellisen listan merkeistä löytyy, se hoidetaan ensin.

2. 2

   Kivun taustat

   Sinulta kysytään, mistä kipu alkaa, kuinka kauan se jatkuu ärsykkeen poistuttua, tuleeko se itsestään, herättääkö se öisin, paheneeko se purressa ja helpottaako kylmä sitä. Kerro tässä kohdassa kotona tekemäsi kylmävesikokeilun tulos.

3. 3

   Kylmä- ja lämpötesti

   Testataan epäilty hammas ja sen naapurit sekä vertailun vuoksi vastakkaisen puolen terve hammas. MSD:n kuvauksen mukaan se, meneekö kipu ohi 1–2 sekunnissa ärsykkeen poistuttua, antaa suuntaa siitä, voidaanko hermo pelastaa.

4. 4

   Koputus- ja purentatesti

   Hammasta koputetaan kevyesti ja sillä purraan. MSD:n mukaan koputusarkuus kertoo yleensä tulehduksen levinneen hampaan ympäröiviin kudoksiin.

5. 5

   Sähköinen elävyystesti ja röntgenkuva

   Sähköinen testi näyttää, onko pulpa elävä, mutta kuten MSD toteaa, ei sitä, onko se terve. Röntgenkuvasta etsitään syvää reikää, paikan alla olevaa koloa ja juuren kärjen luun muutoksia.

6. 6

   Jos mikään hammas ei toista kipua

   Jos testit eivät toista kipua yhdessäkään hampaassa, lihas-, poskiontelo-, hermo- ja päänsärkyperäiset lähteet käydään läpi ennen kuin aloitetaan peruuttamaton toimenpide. Tarvittaessa potilas ohjataan suusairauksien erikoislääkärille, korva-, nenä- ja kurkkutautien lääkärille tai neurologille.

Jyskytyksen hoito riippuu siitä, missä vaiheessa hampaan hermo on. Kaikki kuuluvat oman hammaslääkärisi tai juurihoitoon erikoistuneen hammaslääkärin (endodontistin) alaan.

Seuraavat ratkaisut johtavat joko kivun pitkittymiseen tai siihen, että väärään hampaaseen tehdään peruuttamaton toimenpide.

Seuraava kulku koskee tavallista tilannetta, jossa lähteenä oleva hammas on löydetty oikein ja hoidettu. Hoidon tehneen hammaslääkärin ohjeet menevät edelle.

1. Hoidon ensimmäinen päivä

   Kun hermo tai tulehtunut pulpa poistetaan, jyskytyksen lähde häviää. Pulpotomiaa ja juurihoitoa vertailleessa tutkimuksessa kipu väheni molemmissa ryhmissä ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään mennessä.

2. Ensimmäinen viikko

   Hampaaseen voi jäädä lievää arkuutta purressa, ja sen pitäisi vähetä päivä päivältä. Kun et pure kovia asioita hoidetulla hampaalla, tämä vaihe helpottuu.

3. Kontrolli

   Pulpotomialla hoidetut hampaat tarkistetaan elävyystesteillä ja röntgenkuvalla muutaman kuukauden välein. Hampaissa, joissa oli juuren kärjen paise, luun paranemista seurataan röntgenkuvin kuukausien ajan.

Emme anna yhtä lukua, koska jomottavan kivun taustalla voi olla paikalla paraneva tulehdus, juurihoitoa ja kruunua tarvitseva hammas tai migreeni, joka ei vaadi lainkaan hammashoitoa. Laajuuteen vaikuttavat seuraavat tekijät:

Missä vaiheessa hermo on

Palautuvassa pulpiitissa paikka, palautumattomassa pulpotomia tai juurihoito, paiseessa tyhjennys ja juurihoito tai hampaan poisto.

Hampaan jäljellä oleva terve kudos

Jäljellä oleva hammaskudos ratkaisee, viimeistelläänkö hammas juurihoidon jälkeen paikalla vai kruunulla.

Juurikanaviston vaativuus

Poskihampaissa on enemmän juuria ja kanavia; kaarevat tai ahtautuneet kanavat pidentävät työtä ja voivat vaatia erikoishammaslääkäriä.

Onko lähde hampaassa

Jos kipu ei tule hampaasta, arvio siirtyy muiden alojen erikoislääkäreille, eikä hammashoitoa tarvita.