Makuaistin menetys: ruoka ei maistu miltään, mistä se johtuu?

Syömämme ruoan maku on kahden aistin yhdistelmä. Kielen makunystyt aistivat vain perusmaut: makean, suolaisen, happaman, karvaan ja umamin (lihaliemen ja juuston kaltaisten ruokien täyteläisen maun). Pureskellessa ruoan tuoksu nousee suun takaosasta nenään, ja aivot yhdistävät nämä kaksi siksi mauksi, jota kutsumme mansikaksi, kahviksi tai mintuksi. MSD Manualsin mukaan vadelman kaltaisten monimutkaisten makujen tunnistaminen vaatii sekä maku- että hajuaistia.

Siksi makuaistin menetyksen yleisin todellinen syy on nenässä. Yhdysvaltain kansallinen kuurouden ja kommunikaatiohäiriöiden instituutti (NIDCD) toteaa, että useimmilla, jotka luulevat makuaistinsa häiriintyneen, on todellisuudessa hajuaistin ongelma. NHS luettelee hajuaistin menetyksen yleisiksi syiksi vilustumisen, influenssan ja COVID-19:n kaltaiset sairaudet, poskiontelotulehduksen, heinänuhan kaltaiset allergiat ja nenäpolyypit; lisäksi se mainitsee jotkin lääkkeet ja harvoin vakavammat tilat, kuten Parkinsonin taudin tai epilepsian.

Nämä voi erottaa kotona yksinkertaisella tavalla. Purista sieraimet tiukasti kiinni sormilla, ota suuhun selvästi aromikas karkki tai hedelmäviipale ja pureskele. Kun nenä on kiinni, tunnet vain makean tai happaman, etkä osaa sanoa, mikä hedelmä on kyseessä; se on normaalia. Päästä nenästä irti ja jatka pureskelua. Jos aromi tulee yhtäkkiä, sekä kielesi että nenäsi toimivat. Jos mikään ei muutu, kun päästät nenästä irti, mutta tunnet yhä makeuden ja happamuuden, ongelma on todennäköisesti hajuaistissa; jos et erota makeaa, suolaista ja hapanta, ajatellaan todellista makuaistin menetystä. Tämä kokeilu ei ole diagnoosi, mutta se ohjaa sinut oikean lääkärin luo: hajuaistin ongelmassa korvalääkärille, makuaistin ongelmassa ensin hammaslääkärille tai lääkärille.

Todellisessa makuaistin menetyksessä ensimmäinen tarkistettava asia on sylki. Makuaineet liukenevat sylkeen ja pääsevät sen avulla makunystyihin; kun suu kuivuu, makuaistikin heikkenee. MSD Manuals luettelee makuaistia heikentävän suun kuivumisen syiksi Sjögrenin oireyhtymän, runsaan tupakoinnin ja erityisesti piippu­tupakan, pään ja kaulan alueen sädehoidon ja nestehukan; lisäksi se mainitsee sinkin, kuparin ja nikkelin puutteen. Saman lähteen mukaan kielen palovamma heikentää makunystyjä tilapäisesti, ja myös masennus ja kouristussairaudet voivat vaikuttaa makuaistiin.

Lääkkeet ovat toinen suuri ryhmä. MSD Manuals mainitsee makuaistia muuttavina lääkkeinä antibiootit, epilepsialääkkeet, masennuslääkkeet, solunsalpaajat, nesteenpoistolääkkeet, reumalääkkeet ja kilpirauhaslääkkeet. NIDCD:n mukaan, jos syy on lääke, lääkkeen lopettaminen tai vaihtaminen voi korjata ongelman. Älä tee tätä päätöstä itse: kerro lääkkeen määränneelle lääkärille, alkoiko makumuutos lääkkeen aloittamisen jälkeen, ja jos muutos on tarpeen, hän tekee sen. NHS:n mukaan myös hammaslääkärin määräämä klooriheksidiinisuuvesi voi aiheuttaa suussa lyhytaikaista kirvelyä, pistelyä tai outoa makua; se lievenee käytön jatkuessa.

Hermot ovat kolmas ryhmä. Kielen etumaisen kahden kolmasosan maku välittyy kasvohermosta erkanevaa ohutta haaraa (chorda tympani) pitkin; tämä haara yhtyy kallonpohjan alapuolella kielihermoon, ja kielihermo kulkee suussa alaleuan sisäpinnalla aivan viisaudenhampaan vieritse. MSD Manualsin mukaan kasvohermon halvaus eli Bellin pareesi heikentää makuaistia kielen toisen puolen etumaisessa kahdessa kolmasosassa. NHS luettelee Bellin pareesin oireiksi kasvojen toispuoleisen heikkouden, silmäluomen roikkumisen, kuolaamisen ja suun kuivumisen lisäksi makuaistin menetyksen. Siksi toispuoleinen makuaistin menetys on niin tärkeä: se voi olla merkki saman puolen kasvohermosta.

Viisaudenhampaan poiston ja makuaistin yhteys herättää kysymyksiä. NIDCD mainitsee kolmannen poskihampaan (viisaudenhampaan) poiston makuhäiriöiden syiden joukossa. Mitatut tiedot kuitenkin osoittavat, että ongelma on harvinainen. Barcelonassa 16 potilaan kieli, joilta poistettiin alaleuan viisaudenhammas, mitattiin ennen poistoa sekä viikko ja kuukausi sen jälkeen: kosketustunnossa havaittiin viikon kohdalla lievä heikkeneminen, joka korjaantui kuukaudessa kokonaan, eikä makuaistissa todettu mitään muutosta. 27 tutkimusta kattaneessa katsauksessa kielihermon pysyvän vaurion osuus oli käytetystä kirurgisesta tekniikasta riippuen keskimäärin 0,07–0,28 %; tilapäinen vaurio oli yleisempi. Jos poiston jälkeen kielesi toisessa puoliskossa alkoi yhtä aikaa puutuminen ja makuaistin menetys, kerro siitä poiston tehneelle hammaslääkärille saman viikon aikana.

Proteesin käyttäjillä on oma tilanteensa: kitalaki. Yläleuan kokoproteesi peittää koko kitalaen vaaleanpunaisella akryylillä, ja myös kitalaessa on makureseptoreita. Brasiliassa 170 yläproteesin käyttäjällä tehdyssä tutkimuksessa makutesti toistettiin proteesi suussa ja poistettuna; proteesin ollessa paikallaan makuaisti heikkeni merkitsevästi, ja eniten vaikeutui karvaan maun tunnistaminen, sitten suolaisen, makean ja happaman. Amsterdamissa 21 potilaalla, jotka käyttivät kahden implantin varassa pysyvää yläproteesia ensin kitalaen peittävänä ja sitten kitalaki avattuna, tyytyväisyys makuun nousi selvästi, kun kitalaki avattiin. Jos ruoan maku muuttui uuden yläproteesin jälkeen, syy on todennäköisesti tämä peite.

Ensimmäisen listan tilanteet korjaantuvat useimmiten, kun syy poistuu. Jos toisesta listasta sopii sinuun yksikin kohta, lopeta seuraaminen.

Järjestys alkaa vaarasta: ensin suljetaan pois aivoinfarkti ja kasvohermon halvaus, sitten erotetaan haju ja maku, ja viimeisenä tutkitaan suu ja hampaat.

1. 1

   Ensin kasvojen ja puheen tarkistus

   Katso peiliin ja hymyile, nosta molemmat kädet eteen ja pidä niitä ylhäällä muutama sekunti, sano yksinkertainen lause. Jos suu tai silmä roikkuu toiselta puolelta, käsi putoaa tai puhe on häiriintynyt, arvio tehdään päivystyksessä; soita 112.

2. 2

   Erotetaan haju ja maku

   Ruokakokeilun nenä kiinni ja auki voi tehdä kotona. Vastaanotolla käytetään makeita, happamia, suolaisia ja karvaita liuoksia; MSD Manualsin mukaan makuaistia voidaan testata sokerilla, sitruunamehulla, suolalla ja karvailla aineilla.

3. 3

   Kielen molemmat puolet testataan erikseen

   Makuainetta sivellään erikseen kielen oikeaan ja vasempaan etuosaan. Vain toisen puolen heikkeneminen viittaa saman puolen kasvohermoon tai kielihermoon. NIDCD:n mukaan korvalääkäri voi määrittää menetyksen asteen mittaamalla pienimmän havaittavan pitoisuuden.

4. 4

   Kysytään lääkitys ja toimenpiteet

   Viime kuukausina aloitetut lääkkeet, käytetyt suuvedet, viisaudenhampaan poisto, implantti tai välikorvan leikkaus, pään ja kaulan sädehoito sekä pään vamma käydään läpi yksi kerrallaan. NIDCD mainitsee korva- ja nenäleikkaukset sekä viisaudenhampaan poiston makuhäiriöiden syiden joukossa.

5. 5

   Suu ja hampaat tutkitaan

   Arvioidaan syljen määrä, kielen pinnan peite tai hiiva, ientulehdus, karies ja se, kuinka paljon proteesi peittää kitalakea. NIDCD mainitsee myös huonon suuhygienian ja hammasongelmat makuhäiriöiden syiden joukossa.

6. 6

   Tarvittaessa verikokeet ja lähete

   Jos epäillään ravitsemushäiriötä, munuaissairautta tai diabetesta, lääkäri määrää kokeita. Hajuaistin ongelmassa mukaan tulee korvalääkäri ja hermovauriossa neurologia.

Makuaistin menetykseen ei ole yhtä hoitoa; toimenpiteet riippuvat siitä, mistä menetys johtuu.

Alla on tässä vaivassa usein otettuja vääriä askelia. Kerromme ne, jotta osaat kysyä oikeat kysymykset, kenen luo sitten menetkin.

Kesto riippuu syystä. Alla oleva kulku on yleinen kehys; sinut tutkineen lääkärin suunnitelma on etusijalla.

1. Infektion jälkeiset viikot

   Vilustumiseen tai influenssaan liittyvä haju- ja makuaistin menetys korjaantuu useimmiten sitä mukaa kuin nenä aukeaa. NHS:n mukaan se voi korjaantua muutamassa viikossa tai kuukaudessa.

2. Jos muutama viikko on kulunut

   NHS neuvoo hakeutumaan lääkäriin, jos hajuaisti ei palaa normaaliksi muutamassa viikossa. Tämä on raja, jolloin kotona odottaminen kannattaa lopettaa.

3. Ensimmäinen kuukausi viisaudenhampaan poiston jälkeen

   Barcelonan tutkimuksessa kielen lievä kosketustunnon heikkeneminen havaittiin viikon kohdalla, ja se korjaantui kuukaudessa kokonaan. Yli kuukauden jatkuva puutuminen tai makuaistin menetys on näytettävä uudelleen toimenpiteen tehneelle hammaslääkärille.

4. Bellin pareesissa kuukausia

   NHS:n mukaan oireiden pitäisi korjaantua 6 kuukauden kuluessa, mutta joillakin se voi kestää pidempään.

Emme anna tässä yhtä lukua, koska makuaistin menetyksen takana voi olla itsestään ohi menevä vilustuminen, lääkemuutosta vaativa haittavaikutus tai proteesin uusiminen. Hammashoidon puolella laajuuteen vaikuttavat tekijät:

Menetyksen lähde

Hajuaistista, lääkkeestä, hermosta tai suusta johtuva makuaistin menetys ovat aivan eri polkuja ja eri lääkärien alaa.

Suun hoidon tarve

Jos on ientulehdusta, kariesta tai hiivaa, niiden hoito tulee suunnitelmaan erillisinä osina.

Proteesin tyyppi

Kitalaen peittävän proteesin korjaus ja kitalaen vapauttava implanttiratkaisu eivät ole samaa laajuutta.

Testit ja kuvantaminen

Makutestit, verikokeet ja tarvittaessa hermojen arvio voivat vaatia erillisiä käyntejä.