Juurihoidon uusinta: milloin sitä tarvitaan ja kuinka hyvin se onnistuu?

Juurihoidossa hampaan sisällä oleva tulehtunut tai infektoitunut hermo- ja verisuonikudos (pulpa) poistetaan, kanavat puhdistetaan ja muotoillaan ja täytetään tiiviisti. Suurin osa hoidoista onnistuu: Yhdysvalloissa tehdyssä vakuutusaineistoon perustuvassa tutkimuksessa, jossa seurattiin 1,46 miljoonaa hammasta 8 vuoden ajan, hampaista 97 % oli säilynyt suussa; uusintojen, juurenkärjen kirurgian ja poistojen kaltaisten tapahtumien yhteismäärä oli 3 %, ja useimmat niistä ilmenivät kolmen ensimmäisen vuoden aikana hoidon jälkeen. Hampaissa, joissa hoito ei onnistu, juurenkärjen tulehdus (apikaalinen parodontiitti) kuitenkin jatkuu tai alkaa uudelleen.

Amerikan endodontiayhdistys (AAE) luettelee ensimmäisen hoidon epäonnistumisen syyt näin: kapeita tai kaarevia kanavia ei saatu hoidettua ensimmäisellä kerralla, monimutkaista kanavarakennetta ei havaittu, kruunu tai pysyvä paikka viivästyi hoidon jälkeen, ja päällä oleva restauraatio ei estänyt suun bakteereja pääsemästä hampaan sisään. Onnistuneen hoidon jälkeenkin voi vuosien päästä tulla uusia ongelmia: juuritäytteen paljastava uusi reikä, murtunut tai reunastaan avautunut kruunu tai paikka ja halkeama hampaassa.

Nämä syyt jakautuvat kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä ongelma on hampaan sisällä: puhdistamaton kanava, liian lyhyeksi jäänyt täyte, uudelleen sisään vuotaneet bakteerit. Tässä ryhmässä uusinta on järkevä, koska se pääsee suoraan ongelman lähteelle. Toisessa ryhmässä ongelma on hampaan rakenteessa: pitkittäinen halkeama juuressa tai korjauskelvoton perforaatio juuren seinämässä. Tässä ryhmässä bakteerien reitti ei sulkeudu, vaikka kanavat puhdistettaisiin kuinka hyvin tahansa. Ennen uusintapäätöstä varsinainen tehtävä on selvittää, kumpaan ryhmään hammas kuuluu.

Kaksi useimmin lainattua tutkimusta uusinnan onnistumisesta ovat Lontoon Eastman Dental Institutesta. Vuoden 2008 systemaattisessa katsauksessa uusinnan onnistumisosuudeksi saatiin vuosina 1961–2005 julkaistujen 17 tutkimuksen yhdistetyllä aineistolla 77 %. Katsaus osoitti, että onnistumiseen vaikuttivat se, oliko juurenkärjessä ennen hoitoa tulehdusalue (muutos), muutoksen koko, se, kuinka lähelle juurenkärkeä juuritäyte päättyi, ja päällä olevan restauraation laatu.

Saman ryhmän vuonna 2011 julkaisemassa prospektiivisessa tutkimuksessa uusittiin 750 hampaan juurihoito, ja hampaita seurattiin 2–4 vuotta. Juurten kärkialueen täydellinen paraneminen oli uusinnassa 80 % ja ensimmäisessä juurihoidossa 83 %; kirjoittajat pitivät osuuksia samankaltaisina. Hampaiden säilymisosuus suussa 4 vuoden kohdalla oli myös molemmissa ryhmissä lähes sama (95,3 % ja 95,4 %). Tämän tutkimuksen hoidot tekivät endodontiaan erikoistuvat hammaslääkärit; tulokset eivät siirry sellaisenaan jokaiseen vastaanottoon, mutta ne osoittavat, ettei uusinta oikeassa tapauksessa ole selvästi ensimmäistä hoitoa huonompi.

Sama tutkimus luetteli myös yksitellen löydökset, jotka helpottavat ja vaikeuttavat paranemista. Paranemisen mahdollisuutta lisäsivät: juurenkärjessä ei ollut muutosta ennen hoitoa tai muutos oli pieni, ikenessä ei ollut märkäkanavaa (fisteli), kanava saatiin avattua ja puhdistettua kärkeen asti, käyntien välillä ei ollut kivun tai turvotuksen pahenemista, täytemateriaali ei pursunut juurenkärjestä ulos ja hampaan päällä oli tyydyttävä, tiivis paikka tai kruunu. Myös se, ettei juuren tai hampaan seinämässä ollut perforaatiota, oli myönteinen tekijä.

Hampaan säilymiseen suussa vaikuttavat löydökset ovat hieman erilaiset. Vuoden 2011 tutkimuksen toisessa osassa diabetes, systeeminen kortisonihoito, ennen hoitoa ollut kipu, kapea mutta syvä ientasku ikenessä, märkäkanava ja uusituissa hampaissa aiemmin syntynyt perforaatio lisäsivät hampaan menetyksen riskiä. Riskiä taas vähensivät se, että hampaan päällä oli väliaikaisen sijaan valettu kruunu, että sen molemmin puolin oli naapurihammas ja että hammas ei ollut hammasrivin takimmaisena. Hampailla, joissa oli kipua ennen hoitoa, hampaan menetyksen riski oli 22 ensimmäisen kuukauden aikana noin 3-kertainen.

Uusinnan vaihtoehtoa, juurenkärjen kirurgiaa, vertailevaa näyttöä on vähän. Cochrane-katsauksen mukaan kirurgia voi ensimmäisenä vuonna osoittaa hieman parempaa paranemista, mutta 4 vuoden seurannassa menetelmien tulokset olivat samankaltaiset, ja näyttöä terveen päätöksen tueksi on vähän. Vuoden 2015 meta-analyysissä yhdistetty onnistumisosuus oli mikrokirurgiassa 92 % ja uusinnassa 80 %; ero oli merkitsevä alle 4 vuoden seurannoissa mutta ei yli 4 vuoden seurannoissa.

Alla oleva erottelu selkiytyy tutkimuksen ja röntgenkuvan ja tarvittaessa kolmiulotteisen kuvantamisen jälkeen. Jos tunnistat itsesi toisesta listasta, se ei tarkoita, että hammas varmasti menetetään; se tarkoittaa, että keskusteltava vaihtoehto muuttuu.

Alla oleva järjestys perustuu AAE:n kuvaamiin vaiheisiin. Käyntien määrä ja kesto vaihtelevat hampaan rakenteen, vanhan täytteen tyypin ja tulehduksen tilan mukaan.

1. 1

   Diagnoosi: ongelman lähdettä etsitään

   Hammaslääkäri kysyy hampaan kiputaustasta, juurihoidon ajankohdasta ja päällä olevasta restauraatiosta; hän tekee koputus- ja painotestit, mittaa ientaskut ja ottaa röntgenkuvan. Jos epäillään huomaamatta jäänyttä kanavaa tai halkeamaa, hän voi pyytää kartiokeilatomografian. Varsinainen kysymys on, onko ongelma kanavan sisällä vai juuren rakenteessa.

2. 2

   Puudutus ja eristys

   Alue puudutetaan paikallispuudutuksella. Hammas eristetään kumisuojalla (kofferdam), jotta se on suojassa syljeltä ja suun bakteereilta.

3. 3

   Hampaan avaaminen uudelleen

   Hampaan yläosa avataan kanaviin pääsemiseksi. Jos päällä on kruunu, joskus mennään kruunun läpi, joskus kruunu ja kanavassa oleva nasta on pakko poistaa. Tämä vaihe voi olla toimenpiteen vaikein ja pisin osa.

4. 4

   Vanhan täytteen poisto ja kanavien etsiminen

   Vanha juuritäyte poistetaan. AAE:n mukaan hammaslääkäri tutkii tässä vaiheessa hampaan huolellisesti lisäkanavien tai uuden infektion varalta. Väliin jääneen kanavan löytyminen voi selittää, miksi ensimmäinen hoito ei onnistunut.

5. 5

   Puhdistus, muotoilu ja desinfiointi

   Kanavat puhdistetaan ja muotoillaan uudelleen; suurimman osan puhdistuksesta tekevät kanavaan annosteltavat huuhteluliuokset. Jos infektio on voimakas, kanaviin voidaan laittaa lääkettä joksikin aikaa ja hammas sulkea väliaikaisesti, ja hoito saatetaan loppuun seuraavalla käynnillä.

6. 6

   Kanavien täyttäminen uudelleen

   Puhdistetut kanavat täytetään uudelleen, ja hampaan yläosa suljetaan väliaikaisella paikalla.

7. 7

   Pysyvä restauraatio

   Hammas suljetaan pian pysyvällä paikalla tai kruunulla. Ngin ja kollegoiden tutkimuksessa se, että hampaan päällä oli väliaikaisen sijaan valettu kruunu, oli yksi hampaan menetyksen riskiä vähentävistä tekijöistä. Kuukausien odottaminen väliaikaisen sulun varassa heikentää uusinnan onnistumisen mahdollisuutta.

AAE mainitsee uusinnan lisäksi vaihtoehtoina juurenkärjen kirurgian ja hampaan poiston. Oikea järjestys alkaa useimmiten vähiten kajoavasta, mutta hampaan tila voi muuttaa järjestystä.

Uusinta on useimmissa hampaissa turvallinen ja järkevä askel, mutta sillä on rajansa. Kirjoitamme alla olevat asiat, jotta voit keskustella niistä, kenen hammaslääkärin luo menetkin.

Uusinnan jälkeiset ensimmäiset päivät muistuttavat ensimmäistä juurihoitoa. Juurenkärjen luun paraneminen taas kestää kuukausia, ja sitä voi seurata vain kontrolliröntgenillä.

1. Toimenpidepäivä ja seuraavat päivät

   Kun puudutus on mennyt ohi, hammas voi aristaa ja tuntua epämukavalta purressa. NHS:n mukaan alue voi juurihoidon jälkeen tuntua turvonneelta ja aralta, tämä korjaantuu muutamassa viikossa, ja parasetamolia tai ibuprofeenia voi ottaa.

2. Käyntien välillä

   Jos hoito jakautuu useammalle käynnille, hammas on suljettu väliaikaisella paikalla. Kun et tänä aikana pure sillä puolella kovia ruokia, väliaikainen paikka ja hammas säilyvät paremmin.

3. Pysyvä restauraatio

   Kun kanava on täytetty uudelleen, hampaan sulkemista pysyvällä paikalla tai kruunulla ei pidä viivyttää.

4. Kontrolliröntgenit

   Ngin ja kollegoiden tutkimuksessa uusittuja hampaita seurattiin 2–4 vuotta kerran vuodessa tehdyin tarkastuksin. Hammaslääkärisi voi pyytää kuvia samankaltaisin välein nähdäkseen, pieneneekö muutos; täydellinen paraneminen voi kestää yli vuoden.

Emme anna tässä lukuja, koska uusinnan laajuus vaihtelee hampaasta toiseen hyvin paljon. Hintaan vaikuttavat nämä erät:

Hampaan tyyppi ja kanavien määrä

Yksijuurisen etuhampaan ja kolmi- tai nelikanavaisen poskihampaan uusinta eivät ole sama työ; kesto ja käyntien määrä eroavat.

Purkamisen tarve

Jos kanavassa oleva nasta tai päällä oleva kruunu on poistettava, toimenpide pitenee, ja myös kruunu on tehtävä uudelleen.

Kuvantaminen ja erikoishammaslääkäri

Kolmiulotteinen tomografia ja se, että toimenpiteen tekee endodontian erikoishammaslääkäri mikroskoopin avulla, vaikuttavat laajuuteen.

Pysyvä restauraatio

Uusinnan jälkeen tehtävä pysyvä paikka tai kruunu on merkittävä osa kokonaiskustannuksia.

Seuraava askel epäonnistumisen varalta

Jos uusinta ei onnistu, juurenkärjen kirurgia tai poisto ja tilalle implantti voivat tulla kyseeseen. Ota tämäkin mahdollisuus huomioon päätöstä tehdessäsi.