Kipu ja vihlonta
Ohimovaltimotulehdus: ohimokipu ja pureskellessa tuleva leukakipu
Yli 50-vuotiaalla uutena alkanut ohimokipu ja syödessä väsyvä leuka eivät välttämättä johdu hampaasta tai leukanivelestä vaan valtimotulehduksesta
Ohimovaltimotulehdus, lääketieteelliseltä nimeltään jättisoluarteriitti, on pään ja kaulan valtimoiden, ennen kaikkea ohimon valtimoiden, tulehdus. Nämä suonet huolehtivat päänahan, purentalihasten ja näköhermon verenkierrosta. Siksi sairaus voi aiheuttaa ohimokipua, hiuksia kammatessa aristavan päänahan, pian pureskelun aloittamisen jälkeen väsyvän ja kipeytyvän leuan sekä hoitamattomana pysyvän näönmenetyksen. Koska leukaoireet muistuttavat hampaiden ja leukanivelen ongelmia, osa potilaista menee ensin hammaslääkäriin. Alta löydät merkit, joista tunnistat tämän tilan, syyt sille, miksi ei pidä odottaa, ja tiedon siitä, miten diagnoosi ja hoito etenevät.
Lyhyt vastaus
Ohimovaltimotulehdus (jättisoluarteriitti) on ohimon sekä päätä ja kaulaa verellä huoltavien valtimoiden tulehdus; se koskee lähes yksinomaan yli 50-vuotiaita. Tyypillisiä oireita ovat uutena alkanut voimakas pään- tai ohimokipu, hiuksia kammatessa aristava päänahka, syödessä tai puhuessa tuntuva leukakipu ja väsyminen sekä uupumus ja laihtuminen. Hoitamattomana se voi johtaa sokeuteen. Jos sinulla on näitä oireita, hakeudu lääkäriin samana päivänä. Jos sinulla on näönmenetystä, sumeaa näköä tai kaksoiskuvia tai toisen silmän näkö pimenee muutamaksi minuutiksi, soita 112 tai mene päivystykseen viipymättä, vaikka näkö olisi jo palannut.
- Keillä
- Lähes yksinomaan yli 50-vuotiailla, useimmiten noin 70-vuotiailla; naisilla yleisempi
- Leukaoire
- Pian pureskelun aloittamisen jälkeen tuleva kipu ja väsyminen
- Suurin vaara
- Äkillinen ja pysyvä näönmenetys, jos näköhermon verenkierto häiriintyy
- Hoito
- Kortisoni, joka aloitetaan ennen diagnoosin varmistumista
Miksi valtimotulehdus aiheuttaa leukakipua
MSD Manuals määrittelee jättisoluarteriitin pään, kaulan ja ylävartalon suurten ja keskikokoisten valtimoiden pitkäaikaiseksi tulehdukseksi. Tyypillisimmin sairastuva suoni on ohimon kautta kulkeva ohimovaltimo; se huolehtii osan päänahan, purentalihasten ja näköhermojen verenkierrosta. Syytä ei tunneta. MSD kirjoittaa, että sairaus on naisilla yleisempi ja koskee tyypillisesti yli 50-vuotiaita, useimmiten noin 70-vuotiaita.
Leukakivun mekanismi muistuttaa kävellessä jalkaan tulevaa kramppimaista kipua. Kun tulehtunut suoni ahtautuu, purentalihakset saavat levossa riittävästi verta, mutta kun ne alkavat työskennellä ja tarve kasvaa, veri ei riitä ja lihas kipeytyy. Tätä kutsutaan leuan klaudikaatioksi. MSD kuvaa sen niin, että purentalihakset kipeytyvät ja väsyvät pian pureskelun aloittamisen jälkeen; se lisää, että myös kieli voi kipeytyä syödessä tai puhuessa. Myös NHS mainitsee pääoireiden joukossa syödessä tai puhuessa tulevan leukakivun.
Tämän oireen arvo on mitattu. Meta-analyysissä, johon yhdistettiin 68 tutkimusta ja yhteensä 14 037 ohimovaltimotulehduksen epäilyn vuoksi arvioitua potilasta, leuan klaudikaatio osoittautui yhdeksi sairauteen vahvimmin viittaavista löydöksistä; myös ohimovaltimon paksuuntuminen ja ohimon pulssin puuttuminen olivat vahvoja löydöksiä. Verikokeissa se, että lasko ei ollut yli 40 mm/h, taas laski sairauden todennäköisyyttä selvästi. Kirjoittajat korostavat silti, että mikään löydös ei yksinään riitä diagnoosin tekemiseen tai sen poissulkemiseen.
Varsinainen vaara on silmä. MSD kirjoittaa, että jos näköhermon verenkierto katkeaa, voi kehittyä äkillinen ja pysyvä sokeus ja että sitä ennen voi esiintyä kaksoiskuvia tai sumeaa näköä, suuria sokeita pisteitä tai toisen silmän äkillinen, muutamassa minuutissa ohi menevä näönmenetys. Isossa-Britanniassa 350 potilaan kohortissa, joiden diagnoosi oli tehty kuvantamisella tai koepalalla, 28,9 prosentilla potilaista oli näköoireita ja 13,7 prosentilla näönmenetys toisessa tai molemmissa silmissä, ja menetetty näkö palasi harvoin. Kun samaan keskukseen perustettiin nopea diagnoosi- ja hoitopolku, näönmenetysten osuus laski 18,7 prosentista 11,5 prosenttiin.
Hammaslääketieteeseen sairaus liittyy leuan kautta. Saksalaisessa tapaussarjassa, jossa tutkittiin kuuden koepalalla varmistetun potilaan asiakirjat ja haastattelut, kaikilla potilailla oli suun ja kasvojen oireita; viidellä diagnoosipolkuun oli kuulunut hammaslääkärin tutkimus, ja kolmella hammaslääkäri oli ensimmäinen, jonka puoleen käännyttiin. Aika diagnoosiin vaihteli noin 4 viikosta 5 kuukauteen. Israelilainen tapausselostus kirjoittaa myös, että ohimovaltimotulehdus voidaan luulla leukanivelen häiriöksi ja että tämä diagnoosi on otettava huomioon, jos iäkkäällä potilaalla on yhtä aikaa leuan klaudikaatio, kovaan vastukseen pysähtyvä suun avaaminen ja ohimokipu.
Sekaannusta on myös toiseen suuntaan: hyvin yleinen ohimokivun syy ovat leukanivelen ja purentalihasten ongelmat (TMD). Skotlannissa tehdyssä pienessä, 10 potilaan tutkimuksessa, jossa potilaat oli lähetetty ohimovaltimotulehduksen epäilyn vuoksi silmäpäivystykseen, TMD-pisteet olivat selvästi korkeammat niillä, jotka täyttivät alle 3 ohimovaltimotulehduksen kriteeriä. Kirjoittajat toteavat, että ohimokivussa, jossa ohimovaltimotulehdus on epätodennäköinen, TMD on tärkeä syy ja että ohjaus hammaslääkärille voi olla aiheellinen. Molemmat suunnat ovat siis mahdollisia; erottelun tekevät oireiden kokonaisuus ja verikokeet.
Sairaus ei rajoitu päähän ja leukaan. MSD kirjoittaa, että kuumetta, uupumusta, tahatonta laihtumista ja hikoilua voi esiintyä ja että oireet voivat alkaa hitaasti viikkojen kuluessa tai äkillisesti; 40–60 prosentilla potilaista on myös polymyalgia rheumatican oireita, eli niskan, hartioiden ja lantion seudun kipua ja jäykkyyttä, joka pahenee aamuisin ja öisin. Harvoin aivojen verenkierto katkeaa ja syntyy aivoinfarkti, tai pääsuonen (aortan) seinämään tulee repeämä tai laajentuma.
Hoito koskee myös hammaslääkäriä. NHS kirjoittaa, että ohimovaltimotulehdusta hoidetaan kortisonilla (yleensä prednisolonilla), aluksi muutaman viikon ajan suurella annoksella ja sitten pienemmällä annoksella mahdollisesti vuosia, ja että kortisonin haittavaikutusten vuoksi voidaan antaa myös mahansuojalääkettä ja luukadon ehkäisyyn bisfosfonaattilääkettä. MSD toteaa, että kortisoni voi iäkkäillä nostaa verensokeria ja heikentää luuntiheyttä. Jos käytät näitä lääkkeitä, kerro siitä ehdottomasti hammaslääkärillesi ennen kuin hampaanpoistoa tai implanttia suunnitellaan; poisto- ja implanttipäätös tehdään tämän tiedon kanssa.
Mitkä merkit viittaavat leukaniveleen, mitkä ohimovaltimotulehdukseen
Ensimmäisen listan merkit lisäävät todennäköisyyttä, että leukakipu tulee leukanivelestä tai lihaksista. Jos jokin toisen listan kohta sopii sinuun, etenkin jos olet yli 50-vuotias, on otettava huomioon ohimovaltimotulehdus, eikä pidä odottaa. Erottelun tekevät tutkimus ja verikokeet.
Milloin sopii
- Jos leukakipu on läsnä pureskelun ensi hetkestä lähtien ja suuta avatessa kuuluu naksahdusNaksahdukseen tai rahinaan liittyvä, suun avaamisen ja pureskelun alusta lähtien tuntuva kipu sopii paremmin leukanivelen ja lihasten ongelmaan. Koska lihaskipukin voi kuitenkin pahentua pitkässä pureskelussa, ajoitus ei yksinään ole erottava; jos olet yli 50-vuotias, katso myös toinen lista.
- Jos kipu on voimakkainta aamulla herätessä ja vähenee päivän mittaanTämä kuvio viittaa yölliseen hampaiden puristeluun. Ohimovaltimotulehduksessa kipu taas toistuu jokaisella aterialla pian pureskelun aloittamisen jälkeen.
- Jos kipu on tullut ja mennyt samankaltaisena vuosia ja alkoi ennen 50 vuoden ikääMSD kirjoittaa, että ohimovaltimotulehdus koskee tyypillisesti yli 50-vuotiaita. Pitkään samanlaisena jatkunut leukakipu on useammin lihas- ja nivelperäistä; jos siinä kuitenkin tapahtuu uusi muutos, kerro siitä lääkärille.
- Jos ohimon kipu tulee samanlaisena, kun purentalihaksia painetaanJos ohimon purentalihaksen painaminen tuo tutun kivun, se viittaa lihasperäiseen kipuun. Kova, koholla oleva tai pulssiton suoni ohimolla on taas eri merkki.
Milloin ei sovi
- Näönmenetys, sumea näkö tai kaksoiskuvat, toisen silmän ohimenevä pimeneminenMSD kirjoittaa, että nämä oireet voivat edeltää pysyvää sokeutta; NHS edellyttää, että näköongelmaiset pääsevät silmälääkärille samana päivänä. Turkissa soita 112 tai mene lähimpään päivystykseen.
- Yli 50-vuotiaalla uutena alkanut voimakas pään- tai ohimokipuHakeudu lääkäriin samana päivänä etenkin, jos mukana on ohimon arkuutta ja hiuksia kammatessa aristava päänahka. NHS edellyttää kiireellistä lääkärinaikaa, jos epäilet ohimovaltimotulehdusta.
- Pian pureskelun aloittamisen jälkeen tuleva, pysähtyessä helpottava leukakipu ja väsyminenKyse voi olla leuan klaudikaatiosta. Meta-analyysissä se oli yksi ohimovaltimotulehdukseen vahvimmin viittaavista löydöksistä. Hakeudu lääkäriin samana päivänä; älä menetä aikaa hammashoitoon.
- Uupumus, kuume, tahaton laihtuminen, hartioiden ja lantion aamujäykkyysJos nämä yleisoireet esiintyvät yhdessä pään- tai leukakivun kanssa, ohimovaltimotulehduksen todennäköisyys kasvaa. MSD kirjoittaa, että 40–60 prosentilla potilaista on myös polymyalgia rheumatican oireita.
- Kasvojen roikkuminen, käden heikkous tai puhehäiriöMSD kirjoittaa, että ohimovaltimotulehduksessa voi harvoin kehittyä aivoinfarkti. Näissä oireissa soita 112 viipymättä.
Miten diagnoosi ja hoito etenevät
Ohimovaltimotulehduksessa aika on tärkeä: hoito aloitetaan jo epäilyvaiheessa, ennen kuin diagnoosi on varmistunut. Siksi järjestys alkaa hätätilanteesta.
- 1
Jos on näköoireita, kyse on hätätilanteesta
Jos sinulla on näönmenetystä, sumeaa näköä, kaksoiskuvia tai toisen silmän ohimenevää pimenemistä, älä odota; soita 112 tai mene päivystykseen. NHS edellyttää, että näköongelmaiset pääsevät samana päivänä sairaalan silmälääkärin vastaanotolle.
- 2
Oireet ja ohimon tutkimus
NHS kirjoittaa, että lääkäri kysyy oireista ja tutkii ohimot. MSD toteaa, että lääkäri katsoo, ovatko ohimon suonet kovat, koholla tai arat. On tärkeää kertoa, kuinka pian pureskelun aloittamisen jälkeen leukakipu tulee ja helpottaako se pysähtyessä.
- 3
Verikokeet
MSD kirjoittaa, että anemia, hyvin korkea lasko ja koholla oleva C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus osoittavat tulehdusta ja tukevat diagnoosia. Meta-analyysissä se, että lasko ei ollut yli 40 mm/h, laski sairauden todennäköisyyttä selvästi, mutta ei yksinään sulkenut sitä pois.
- 4
Kortisonihoito aloitetaan heti
NHS kirjoittaa, että näönmenetyksen riskin vuoksi kortisoni aloitetaan ennen diagnoosin varmistumista. MSD toteaa, että hoidon aloittamisen jälkeisten 2 viikon aikana otetun koepalan tulos ei muutu; hoidon vuoksi koepalaa ei siis tarvitse odottaa.
- 5
Varmistus ultraäänellä tai koepalalla
NHS kirjoittaa, että erikoislääkäri voi pyytää ohimon suonten ultraäänitutkimuksen tai sen, että ohimovaltimosta otetaan paikallispuudutuksessa pieni näyte (koepala). MSD toteaa, että ultraääni voi joskus tehdä koepalan tarpeettomaksi.
- 6
Pitkäaikainen seuranta
NHS kirjoittaa, että säännöllisillä kontrollikäynneillä seurataan hoitovastetta ja haittavaikutuksia. Kortisoniannosta lasketaan lääkärin suunnitelman mukaan oireiden helpottaessa.
Hoidossa käytettävät lääkkeet
Ohimovaltimotulehduksen hoito ei kuulu hammaslääkärille vaan reumatologian, silmätautien ja sisätautien erikoislääkäreille. Hammaslääkärin tehtävä on tunnistaa tämä tila ja ohjata potilas viipymättä oikeaan paikkaan. Lääkkeen ja annoksen määrää sinua seuraava lääkäri.
Kortisoni (prednisoloni tai prednisoni)
NHS kirjoittaa, että hoito on kaksivaiheinen: oireiden hallintaan saamiseksi muutaman viikon suuri annos, sitten oireiden helpottaessa jakso pienemmällä annoksella, mahdollisesti vuosia. Pieni osa ihmisistä joutuu käyttämään kortisonia koko loppuelämänsä. MSD toteaa, että useimmat potilaat käyttävät lääkettä vähintään 2 vuotta.
Tosilitsumabi ja muut immuunivastetta hillitsevät lääkkeet
MSD kirjoittaa, että tosilitsumabia annetaan kortisonin rinnalla kortisonihoidon keston tai annoksen pienentämiseksi. NHS toteaa, että immuunivastetta hillitsevät lääkkeet auttavat kortisonin vähentämisessä ja sairauden uusiutumisen ehkäisyssä.
Pieniannoksinen aspiriini
NHS kirjoittaa, että pieniannoksista aspiriinia voidaan suositella sydämen suonten sairastuessa mahdollisesti kehittyvän aivoinfarktin ja sydäninfarktin riskin pienentämiseksi, MSD puolestaan aivoinfarktin riskin pienentämiseksi. Jos käytät sitä, kerro siitäkin hammaslääkärillesi ennen hampaanpoistoa.
Mahan ja luuston suojaus
NHS kirjoittaa, että kortisonin haittavaikutuksena syntyviä mahavaivoja vastaan voidaan antaa mahansuojalääkettä ja luukatoa vastaan bisfosfonaattilääkkeitä. MSD lisää, että kortisonia käyttäville iäkkäille suositellaan painoa kantavaa liikuntaa, kalsiumia ja D-vitamiinia.
Tavallisia virheitä ohimovaltimotulehduksessa
Näiden virheiden yhteinen piirre on ajan menettäminen. Koska näönmenetys ei välttämättä palaa, jokainen niistä on tärkeä.
Leukakivun pitäminen hammas- tai leukanivelongelmana ja sen kanssa kamppailu kuukausia
Saksalaisessa tapaussarjassa aika diagnoosiin venyi jopa 5 kuukauteen, ja hammaslääkäri oli mukana useimpien potilaiden diagnoosipolulla. Jos olet yli 50-vuotias ja leukakipu on alkanut äskettäin, pahenee tai ei vastaa hoitoon, kysy lääkäriltäsi ohimovaltimotulehduksen mahdollisuudesta.
Ohimenevän näköoireen sivuuttaminen
MSD kirjoittaa, että toisen silmän äkillinen, muutamassa minuutissa ohi menevä näönmenetys voi edeltää pysyvää sokeutta. Mene päivystykseen viipymättä, vaikka näkö olisi jo palannut.
Hoidon lykkääminen koepalan tai tulosten vuoksi
NHS ja MSD kirjoittavat, että hoito aloitetaan epäilyvaiheessa. Kortisonin aloittamisen jälkeisten 2 viikon aikana otetun koepalan tulos ei muutu.
Kortisonin äkillinen lopettaminen
NHS kirjoittaa, ettei kortisonia saa lopettaa äkillisesti, ellei lääkäri niin sano, koska se voi tehdä sinut hyvin sairaaksi. Annosta lasketaan lääkärin suunnitelman mukaan.
Käyttämiesi lääkkeiden jättäminen kertomatta hammaslääkärille
Pitkäaikainen kortisoni ja luukatoa ehkäisevät bisfosfonaattilääkkeet vaikuttavat hampaanpoiston ja implantin suunnitteluun. Ota lääkelistasi ja annoksesi mukaan.
Mitä hoidon jälkeen on odotettavissa
MSD kirjoittaa, että hoidolla useimmat potilaat paranevat täysin, mutta sairaus voi uusiutua. Alla oleva kulku on NHS:n ja MSD:n kuvaama tavallinen eteneminen; sinua seuraavan lääkärin suunnitelma on etusijalla.
Epäilyhetki
Kortisoni aloitetaan ennen diagnoosin varmistumista; verikokeet ja ultraääni tai koepala suunnitellaan sen jälkeen.
Muutama ensimmäinen viikko
Suuren kortisoniannoksen jakso. Päänsäryn, päänahan arkuuden ja leukakivun odotetaan vähenevän tänä aikana; jos ne eivät vähene, kerro siitä lääkärillesi.
Annoksen pienentämisen jakso
Oireiden helpottaessa annosta lasketaan hitaasti lääkärin suunnitelman mukaan. NHS kirjoittaa, että tämä jakso voi kestää muutaman vuoden, MSD että useimmat potilaat käyttävät lääkettä vähintään 2 vuotta.
Pitkällä aikavälillä
Säännöllisillä kontrollikäynneillä seurataan, uusiutuuko sairaus, sekä kortisonin haittavaikutuksia. Jos päänsärky, leukakipu tai näköoire palaa, kerro siitä heti lääkärillesi.
Älä odota näissä tilanteissa
- Näönmenetys, sumea näkö tai kaksoiskuvat, toisen silmän ohimenevä pimeneminen. Soita 112 tai mene päivystykseen viipymättä.
- Kasvojen roikkuminen, käden heikkous tai puhehäiriö. Soita heti 112, vaikka oireet menisivät ohi.
- Yli 50-vuotiaalla uusi ohimokipu, päänahan arkuus tai syödessä tuleva leukakipu. Hakeudu lääkäriin samana päivänä ja kysy ohimovaltimotulehduksen mahdollisuudesta.
- Pään- tai leukakivun palaaminen hoidon aikana. Sairaus saattaa olla uusiutumassa; kerro siitä heti lääkärillesi, äläkä muuta kortisoniannosta itse.
- Jos suunnitteilla on hampaanpoisto tai implantti. Kerro hammaslääkärillesi etukäteen kortisonin, bisfosfonaatin ja aspiriinin käytöstä; suunnitelma tehdään tämän tiedon pohjalta.
Mikä kustannukset määrää
Emme anna tässä yhtä lukua, koska ohimovaltimotulehduksen hoito ei kuulu hammaslääkärille vaan reumatologialle ja silmätaudeille, ja sen laajuus vaihtelee ihmisestä toiseen. Laajuuden määräävät tekijät:
- Milloin diagnoosi tehdään
- Varhainen diagnoosi pienentää näönmenetyksen riskiä; samalla vältytään leukakivun vuoksi mahdollisesti tehtäviltä tarpeettomilta hammashoidoilta.
- Diagnoosimenetelmä
- Verikokeiden lisäksi voidaan tarvita ultraääni, koepala tai suurten suonten osalta magneettiangiografia.
- Hoidon kesto ja lisälääkkeet
- Kortisonihoito kestää useimmiten vuosia; immuunivastetta hillitsevät lääkkeet sekä mahaa ja luustoa suojaavat lääkkeet laajentavat kokonaisuutta.
- Silmän tai suonten osallisuus
- Jos on näköongelma tai suurten suonten osallisuus, erikoislääkärin seuranta on tiiviimpää.
Usein kysyttyä
Mikä on ohimovaltimotulehdus?
Se on pään, kaulan ja ylävartalon suurten ja keskikokoisten valtimoiden, ennen kaikkea ohimon valtimoiden, tulehdus. Lääketieteellinen nimi on jättisoluarteriitti. Syytä ei tunneta, ja se koskee lähes yksinomaan yli 50-vuotiaita.
Aiheuttaako ohimovaltimotulehdus leukakipua?
Aiheuttaa. MSD kirjoittaa, että purentalihakset kipeytyvät ja väsyvät pian pureskelun aloittamisen jälkeen ja että myös kieli voi kipeytyä syödessä tai puhuessa. Tätä kutsutaan leuan klaudikaatioksi, ja meta-analyysissä se on yksi ohimovaltimotulehdukseen vahvimmin viittaavista löydöksistä.
Miten erotan sen leukanivelkivusta?
Leukanivel- ja lihaskipu on useimmiten läsnä pureskelun alusta lähtien, ja siihen voi liittyä naksahdus ja aamuinen väsymys. Ohimovaltimotulehduksessa kipu tulee pian pureskelun aloittamisen jälkeen ja helpottaa pysähtyessä; ohimokipu, päänahan arkuus, uupumus ja yli 50 vuoden ikä tukevat tätä kuvaa. Erottelun tekee lääkäri tutkimuksen ja verikokeiden avulla.
Voiko ohimovaltimotulehdus sokeuttaa?
Hoitamattomana voi. MSD kirjoittaa, että jos näköhermon verenkierto häiriintyy, voi kehittyä äkillinen ja pysyvä sokeus ja että varhaisella hoidolla molempien silmien sokeutuminen on harvinaista. Isossa-Britanniassa 350 potilaan kohortissa 13,7 prosentilla potilaista oli näönmenetys, ja menetetty näkö palasi harvoin.
Kenen lääkärin luo minun pitäisi mennä?
Samana päivänä omalääkärille tai päivystykseen. Jos on näköoire, mene viipymättä päivystykseen tai soita 112. Diagnoosi ja hoito tapahtuvat reumatologian ja silmätautien kautta.
Näkyykö ohimovaltimotulehdus verikokeessa?
Verikokeet osoittavat tulehduksen: lasko ja C-reaktiivinen proteiini (CRP) ovat useimmiten koholla. Meta-analyysissä se, että lasko ei ollut yli 40 mm/h, laski sairauden todennäköisyyttä selvästi, mutta mikään testi ei yksinään vahvista diagnoosia tai sulje sitä pois. Diagnoosi varmistetaan ultraäänellä tai koepalalla.
Kuinka kauan hoito kestää?
NHS kirjoittaa, että ensin annetaan muutaman viikon ajan suurta kortisoniannosta, minkä jälkeen seuraa jakso pienemmällä annoksella, mahdollisesti vuosia. MSD toteaa, että useimmat potilaat käyttävät lääkettä vähintään 2 vuotta. Pieni osa ihmisistä joutuu käyttämään kortisonia koko loppuelämänsä.
Voinko käyttäessäni kortisonia ja bisfosfonaattia teettää hampaanpoiston tai implantin?
Päätös tehdään lääkkeidesi tyypin, annoksen ja käyttöajan perusteella. Ota lääkelistasi mukaan hammaslääkärille; poisto- ja implanttisuunnitelma tehdään tämän tiedon pohjalta ja tarvittaessa sinua seuraavan lääkärin kanssa keskustellen.
Lähteet
- NHSTemporal arteritis
- MSD ManualsGiant Cell Arteritis
- JAMA Internal Medicine (PubMed)Diagnostic Accuracy of Symptoms, Physical Signs, and Laboratory Tests for Giant Cell Arteritis: A Systematic Review and Meta-analysis.
- Clinical Medicine (PubMed)Frequency of visual involvement in a 10-year interdisciplinary cohort of patients with giant cell arteritis.
- BMC Oral Health (PubMed)Orofacial symptoms and diagnostic pathways in patients with giant cell arteritis (GCA): a retrospective case series from a dental perspective.
- Journal of Orofacial Pain (PubMed)Giant cell arteritis misdiagnosed as temporomandibular disorder: a case report and review of the literature.
- Seminars in Ophthalmology (PubMed)Temporomandibular Disorder: An Important Cause of Temporal Headache in Patients Unlikely to Have Giant Cell Arteritis.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Kipu ja vihlontaVoiko ohimokipu johtua hampaasta?Ohimokipu johtuu usein hampaiden yhteen puremisesta ja ohimolihaksesta. Näin erotat leuan, hampaan, migreenin ja vaarallisen ohimovaltimotulehduksen.
- Ulkonäkö ja toimintaLeuka väsyy pureskellessa: mistä se johtuu?Puristelu, leukanivel, puuttuvat hampaat vai proteesi? Milloin yli 50-vuotiaan uusi leukakipu tai pureskelun heikkous vaatii lääkäriä samana päivänä.
- Kipu ja vihlontaMiksi leukanivel naksuu ja lukkiutuu?Leuan naksuminen ja lukkiutuminen ovat eri asioita. Aamuinen leukakipu, hampaiden puristelu, kotikeinot ja se, milloin tarvitaan kuvantamista.
- Implantit ja terveydentilasiOsteoporoosilääke ja hammasimplanttiBisfosfonaatit, denosumabi ja implantti: ratkaisevaa on lääkkeen antotapa, annos ja kesto. Älä lopeta lääkettä omin päin.
- Kipu ja vihlontaVoiko leukakipu johtua sydämestä?Hammassärky pahenee purressa, sydänperäinen kipu rasituksessa. Näin erotat ne toisistaan ja tunnistat merkit, joiden kanssa soitetaan heti 112.
- Kipu ja vihlontaHammassärky säteilee leukaan ja korvaan: mistä se johtuuHammassärky voi tuntua korvassa, leuassa tai ohimolla. Näin erotat hampaan, leukanivelen ja poskiontelon kivun ja tiedät, milloin hoitoon on kiire.
- Kipu ja vihlontaHammassärky, mutta röntgenkuvassa ei näy mitäänHiuksenhieno halkeama ja varhainen pulpiitti eivät usein näy röntgenkuvassa. Näin testit erottavat hampaan ja muun lähteen, kuten poskiontelon.
- Kipu ja vihlontaKipu ja vihlonta paikkauksen jälkeen: mikä on normaalia?Lievä vihlonta menee paikkauksen jälkeen ohi viikossa tai kahdessa. Korkea paikka, sekunteja ja minuutteja kestävän kivun ero ja milloin tarkistus.
- Kipu ja vihlontaKolmoishermosärky: hammassäryksi luultu sähköiskuKolmoishermosärky aiheuttaa sekunteja kestävää, sähköiskun kaltaista kasvokipua, joka sekoittuu hammassärkyyn. Erot, diagnoosi, lääkkeet ja turha poisto.
Katsomme röntgenkuvasi ja kerromme, mikä vaihtoehto on omassa tilanteessasi realistinen.
Pyydä arvioSeuraava vaihe
Lähetä röntgenkuvasi, käydään vaihtoehdot yhdessä läpi.
Jaa tomografia- tai panoraamaröntgenkuvasi, niin kerromme 24 tunnin kuluessa, mikä vaihtoehto on hampaasi kohdalla realistinen.
