Säilyttää vai poistaa
Juurenpään resektio (juurenkärjen kirurgia): kenelle se tehdään ja kuinka hyvin se onnistuu?
Jos juurenkärjen tulehdus ei ole parantunut juurihoidon jälkeen, se on yksi viimeisistä pelastuskeinoista ennen hampaan poistoa
Juurenpään resektio on pieni kirurginen toimenpide, jossa juurihoidetun hampaan juurenkärjessä jatkuva tulehdus puhdistetaan ikeneen tehdyn pienen aukon kautta, juuren viimeiset millimetrit leikataan pois ja juurenkärki suljetaan takaperoisesti täytemateriaalilla. Siitä käytetään myös nimiä apikoektomia ja juurenkärjen kirurgia. Alta löydät, missä hampaissa se on järkevä, miten toimenpide tehdään, kuinka hyvin se onnistuu 1, 5 ja 10 vuoden kohdalla, miten se vertautuu juurihoidon uusintaan ja hampaan poistoon ja mihin paranemisaikana on kiinnitettävä huomiota.
Lyhyt vastaus
Juurenpään resektio on pieni kirurginen toimenpide, jolla hammas pyritään säilyttämään, kun juurenkärjen tulehdus jatkuu juurihoidon jälkeen: juurenkärki ja sitä ympäröivä tulehtunut kudos puhdistetaan, juurenkärjestä leikataan noin 3 mm ja se täytetään takaperoisesti. Mikroskoopilla tehtävässä nykytekniikassa 1 vuoden onnistumisosuus on noin 90 %; eräässä tutkimuksessa osuus laski 5 vuodessa 84 %:sta 76 %:iin, ja 10 vuoden kohorttitutkimuksessa 80,5 % hampaista oli suussa. Jos juuressa on pitkittäinen halkeama, se ei auta. Jos kasvoissa on nopeasti kasvavaa turvotusta tai hengitys- tai nielemisvaikeuksia, soita 112.
- Mitä tehdään
- Juurenkärjestä leikataan noin 3 mm, ja juurenkärki täytetään takaperoisesti
- 1 vuoden onnistuminen
- Mikrokirurgiassa 1 vuodessa 89 %; seuranta-ajoiltaan vaihtelevassa meta-analyysissä mikrokirurgia 94 %, vanha tekniikka 59 %
- Pitkä aikaväli
- 5 vuodessa paraneminen laski 84 %:sta 76 %:iin; 10 vuodessa 80,5 % hampaista suussa
- Milloin se ei sovi
- Pitkittäinen halkeama juuressa, pitkälle edennyt luukato
Milloin juurenkärjen kirurgia tulee kyseeseen
Juurihoidon tarkoitus on poistaa bakteerit hampaan sisältä ja täyttää kanava tiiviisti. Kun hoito ei onnistu, juurenkärkeä ympäröivän luun tulehdus (apikaalinen parodontiitti) jatkuu: hammas sattuu purressa, ikeneen tulee märkivä patti tai röntgenkuvassa juurenkärjen tumma alue ei pienene. Amerikan endodontiayhdistys (AAE) kuvaa tällöin kaksi tietä: kanava avataan ylhäältä uudelleen ja puhdistetaan (juurihoidon uusinta) tai juurenkärkeen päästään suoraan ikenen kautta (juurenpään resektio).
AAE:n hammaslääkäreille suunnatussa julkaisussa tilanteet, joissa juurenkärjen kirurgia nousee esiin, luetellaan näin: juurenkärjen muutos jatkuu, vaikka juurihoito on tehty asianmukaisesti; hampaassa on suuri nasta ja valmis kruunu, erityisesti yläetuhampaissa; kalkkeutuneet kanavat, joita ei voi avata ylhäältä; juuren kärkipuoliskoon katkennut instrumentti; juuritäytteen pursuminen juurenkärjestä; jyrkät juuren kaarteet, joihin ei päästä ylhäältä; sekä vanhalla tekniikalla tehty ja epäonnistunut aiempi juurenkärjen leikkaus.
Näiden tilanteiden yhteinen piirre on tämä: kanavan avaaminen uudelleen ylhäältä joko ei ulotu ongelman lähteeseen tai siihen liittyy riski vaurioittaa hammasta. Esimerkiksi AAE kirjoittaa, että katkenneen instrumentin poistaminen ylhäältä voi kuluttaa juurta kantavaa dentiiniä ja että tämä lisää korjauskelvottoman pitkittäisen juurihalkeaman riskiä. AAE mainitsee myös suuren nastan ja valmiin kruunun hampaat tilanteina, joissa kirurgia nousee esiin. Juurenkärjen kirurgia jättää näissä tilanteissa kruunun ja nastan paikalleen ja pääsee suoraan ongelmakohtaan.
Nykyinen juurenkärjen kirurgia eroaa vanhalla tekniikalla tehdystä toimenpiteestä. Vanhassa tekniikassa luuhun avattiin suuri ikkuna, juurenkärki leikattiin viistosti ja juurenkärkeen laitettiin amalgaamia. Nykytekniikassa (endodonttinen mikrokirurgia) toimenpide tehdään mikroskoopin alla halkaisijaltaan noin 3–4 mm:n pienen luuikkunan kautta; juuren viimeiset 3 mm leikataan pois, ja kanavan pää valmistellaan ultraäänikärjillä 3 mm:n syvyydeltä ja täytetään biologisesti yhteensopivalla materiaalilla (useimmiten MTA). AAE:n mukaan 3 mm:n leikkaaminen juurenkärjestä poistaa 98 % juurenkärjen haaroista ja 93 % sivukanavista.
Tämä tekniikkaero näkyy suoraan onnistumisessa. Vuoden 2010 meta-analyysissä vanhalla tekniikalla tehtyjen juurenkärjen leikkausten yhdistetty onnistumisosuus oli 59 % ja mikrokirurgian 94 %. Vuoden 2013 tuoreemmassa meta-analyysissä nykytekniikan onnistumisosuus oli 1 vuoden kohdalla 89 %; mikroskoopin tai endoskoopin käyttö oli yhteydessä parempaan tulokseen kuin luupit, ja MTA parempaan kuin muut juurenkärjen täytemateriaalit. Siksi on aiheellista kysyä hammaslääkäriltäsi, tekeekö hän toimenpiteen mikroskoopilla ja mitä materiaalia hän käyttää juurenkärkeen.
Pitkän aikavälin kuva on varovaisempi. Sveitsissä tehdyssä tutkimuksessa, jossa seurattiin 191:tä hammasta, paranemisosuus oli 1 vuoden kohdalla 83,8 % mutta laski 5 vuodessa 75,9 %:iin; toisin sanoen osa onnistumisista menetettiin ajan myötä. Samassa tutkimuksessa korostui kaksi tekijää: hampaan sivujen luutaso (jos luukato ylitti 3 mm, paraneminen laski 52,9 %:iin) ja juurenkärjen täytemateriaali (MTA:lla 86,4 %, SuperEBA:lla 67,3 %). Etelä-Koreassa 10–17,5 vuotta seuratussa 309 hampaan kohortissa 80,5 % hampaista oli suussa 10 vuoden kuluttua, kun taas täyden onnistumisen kriteerin täyttävien hampaiden osuus oli 63,4 %.
Korealaisessa tutkimuksessa pitkän aikavälin tulokseen vaikuttivat hampaan tyyppi, sen liikkuvuus, leikkausta edeltävän muutoksen koko, kruunun ja juuren pituuden suhde sekä se, oliko hampaan päällä seurannan aikana kokokruunu. Myös vuoden 2020 katsaus luetteli tulokseen vaikuttaviksi tekijöiksi tupakoinnin, hampaan sijainnin ja tyypin, dentiinin viat kuten juurihalkeamat, hampaiden välisen luutason ja juurenkärjen täytemateriaalin. Koska juuri lyhenee leikkauksen jälkeen, kruunun ja juuren suhteen tasapaino korostuu erityisesti hampaissa, joiden luutuki on jo valmiiksi heikentynyt.
Vertailevaa näyttöä uusintaan on vähän. Vuoden 2016 Cochrane-katsauksen mukaan kummallakaan menetelmällä ei ollut paranemisen osalta selvää etua toiseen nähden 1, 4 ja 10 vuoden seurannoissa, mutta näytön laatu oli hyvin heikko. Samassa katsauksessa leikatussa ryhmässä kipua ensimmäisellä viikolla raportoivia oli selvästi enemmän. Näyttöä ei löytynyt siitä, että estoantibiootti vähentäisi leikkauksen jälkeisiä infektioita.
Kenelle juurenkärjen kirurgia on järkevä, kenelle ei
Alla oleva erottelu selkiytyy kliinisen tutkimuksen, röntgenkuvan ja usein kolmiulotteisen tomografian jälkeen. Toisen listan tilanteet eivät tarkoita, että hammas varmasti menetetään, vaan että leikkauksen onnistumisodotus heikkenee.
Milloin sopii
- Juurihoito näyttää asianmukaiselta, mutta juurenkärjen muutos ei paraneAAE:n mukaan uusinnan onnistumisosuus laskee selvästi, kun ensimmäinen juurihoito näyttää tehdyn riittävän hyvin, ja tällöin leikkaus voi olla parempi vaihtoehto.
- Hampaassa on pitkä nasta ja uusi tai ehjä kruunuKun juurenkärkeen päästään poistamatta nastaa ja kruunua, juuren heikentymisen riski pienenee ja restauraatio säilyy. Tilanne on yleinen erityisesti yläetuhampaissa.
- Kanava on kalkkeutunut, juuren kärjessä on katkennut instrumentti tai pursunut täyteLeikkaus antaa suoran pääsyn näihin ongelmiin, joihin ei ylletä ylhäältä; pursunut juuritäyte ja tulehtunut kudos voidaan puhdistaa samalla kertaa.
- Hampaan sivujen luutaso on säilynytSveitsiläisessä tutkimuksessa 5 vuoden paraneminen oli 78,2 % hampaissa, joissa hampaiden välinen luukato oli enintään 3 mm, ja 52,9 % hampaissa, joissa se oli suurempi.
Milloin ei sovi
- Pitkittäinen halkeama juuressaAAE:n mukaan pystysuorat juurimurtumat ovat korjauskelvottomia. Jos leikkauksen aikana leikattua juuren pintaa mikroskoopilla tutkittaessa näkyy halkeama, suunnitelma muuttuu useimmiten hampaan poistoksi.
- Pitkälle edennyt luukato ja heiluva hammasHampaissa, joiden luutuki on heikentynyt ja jotka heiluvat, pitkän aikavälin onnistuminen ja säilymisosuus heikkenevät. Koska juurenkärjen leikkaaminen lyhentää juurta entisestään, kruunun ja juuren välinen tasapaino voi järkkyä.
- Kanava on täytetty huonosti tai ei lainkaan, ja siihen pääsee helposti ylhäältäJos ongelma on kanavan sisällä ja kanavaan pääsee turvallisesti ylhäältä, harkitaan ensin juurihoidon uusintaa. Juurenkärjen sulkeminen ei puhdista sisältä infektoitunutta kanavaa.
- Nopeasti kasvava turvotus kasvoissa, hengitys- tai nielemisvaikeuksiaTämä ei kuulu suunnitellun leikkauksen vaan kiireellisen hoidon piiriin. NHS:n mukaan tällaisessa tilanteessa, samoin kuin jos on puhevaikeuksia, silmän turvotusta tai kipua, äkillisiä näköongelmia, laajaa turvotusta suun sisällä tai et saa suuta auki, pitää hakeutua päivystykseen; Turkissa soita 112.
Miten juurenpään resektio tehdään
Alla olevat vaiheet ovat mikroskoopilla tehtävän nykyaikaisen juurenkärjen kirurgian yleinen kulku. Yksityiskohdat vaihtelevat hampaan sijainnin ja hammaslääkärin tekniikan mukaan.
- 1
Suunnittelu ja kuvantaminen
Hammaslääkäri arvioi hampaan juurihoidon laadun, juurenkärjen muutoksen koon, luutason ja lähellä olevat rakenteet. Alaleuassa leuan hermo ja huuleen tuntoa antavan hermon ulostuloaukko, yläleuassa poskiontelo voivat olla lähellä juurenkärkiä; siksi pyydetään usein kolmiulotteinen tomografia.
- 2
Puudutus ja ikenen nostaminen
Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa. Ien nostetaan pienellä viillolla niin, että juurenkärjen päällä oleva luu paljastuu. Cochrane-katsauksen mukaan ikenen viiltotyyppi voi vaikuttaa siihen, säilyykö hampaiden välinen ienkolmio (papilla).
- 3
Luuikkuna ja tulehtuneen kudoksen poisto
Juurenkärjen päällä olevaan luuhun avataan halkaisijaltaan noin 3–4 mm:n pieni ikkuna. Juurenkärkeä ympäröivä tulehtunut kudos poistetaan; tarvittaessa se lähetetään patologiseen tutkimukseen.
- 4
Juurenkärjen leikkaus ja tutkiminen
Juuren viimeiset 3 mm leikataan suoraan tai hyvin pienellä viistolla. Leikattu juuren pinta tutkitaan mikroskoopilla; siitä voi näkyä väliin jäänyt kanava, kanavien välinen yhteys tai halkeama.
- 5
Juurenkärjen valmistelu ja täyttäminen
Kanavan pää valmistellaan ultraäänikärjillä noin 3 mm:n syvyydeltä ja täytetään biologisesti yhteensopivalla materiaalilla, useimmiten MTA:lla. Eräässä Cochrane-katsauksen tutkimuksessa MTA:n laittaminen juurenkärkeen oli yhteydessä parempaan paranemiseen 1 vuoden kohdalla kuin pelkkä vanhan juuritäytteen korjaaminen.
- 6
Ompeleet ja seuranta
Ien asetetaan takaisin paikalleen ja suljetaan ohuilla ompeleilla. Hammaslääkäri kertoo ompeleiden poistoajankohdan ja kontrolliröntgenien aikataulun. Luun paraneminen kestää kuukausia, ja tulos arvioidaan kontrolliröntgenillä.
Juurenkärjen kirurgian vaihtoehdot
Hampaassa, jonka juurihoito on epäonnistunut, vaihtoehtoja ovat yleensä uusinta, juurenkärjen kirurgia ja poisto. Hampaan rakenne ja luutuki ratkaisevat, mitä kokeillaan ensin.
Juurihoidon uusinta
Vanha juuritäyte poistetaan ylhäältä, ja kanavat puhdistetaan ja täytetään uudelleen. Se nousee esiin, jos ensimmäisessä hoidossa kanava on jäänyt väliin tai täytetty liian lyhyeksi ja kanavaan pääsee turvallisesti ylhäältä. Vuoden 2015 meta-analyysissä yli 4 vuoden seurannoissa uusinnan ja mikrokirurgian välillä ei ollut merkitsevää eroa.
Uusinta ja sen jälkeen leikkaus
Joissakin hampaissa kanavan sisäistä infektiota vähennetään ensin uusinnalla, ja jos muutos ei parane, tehdään juurenkärjen kirurgia. Näin leikkaus tehdään juureen, joka on puhdistettu sisältä.
Poisto ja implantti
Jos juuri on haljennut, luutuki on menetetty pitkälle tai leikkaus ei ole onnistunut, poisto ja implantti tulevat kyseeseen. Vuoden 2007 systemaattisen katsauksen mukaan implantin päälle tehdyn yksittäisen kruunun ja ensimmäisen juurihoidon jälkeen restauroitujen hampaiden pitkän aikavälin säilymisosuudet olivat samankaltaiset; juurenkärjen kirurgian läpikäyneitä hampaita ei ollut tässä vertailussa; jos samalla alueella on useampi ongelmahammas, suunnitelma on tehtävä koko alueen eikä yksittäisen hampaan pohjalta.
Poisto ja silta
Aukon molemmin puolin oleviin hampaisiin tehdään silta. Samassa katsauksessa siltojen pitkän aikavälin säilymisosuus oli pienempi kuin implanttien ja juurihoidettujen hampaiden.
Tarkoituksellinen reimplantaatio
Harvemmin käytetty menetelmä, jossa hammas poistetaan huolellisesti, juurenkärki hoidetaan suun ulkopuolella ja hammas asetetaan takaisin paikalleen. Hammaslääkärit voivat harkita sitä joissakin takahampaissa, joissa kirurginen pääsy juurenkärkeen on hyvin riskialtis.
Riskit ja yleiset väärät päätökset
Juurenkärjen kirurgia on pieni kirurginen toimenpide, mutta kuten kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin, siihenkin liittyy riskejä. Sinun kannattaa keskustella alla olevista asioista hammaslääkärisi kanssa etukäteen.
Enemmän kipua ensimmäisellä viikolla
Cochrane-katsauksessa leikatut potilaat raportoivat ensimmäisellä viikolla kipua selvästi useammin kuin ne, joille tehtiin juurihoidon uusinta. Myös turvotusta ja mustelmia voi esiintyä. Tämä ero kannattaa ottaa huomioon, kun punnitset leikkauksen ja uusinnan välillä.
Hermon ja poskiontelon läheisyys
Alaleuan välihampaiden ja poskihampaiden juurenkärjet voivat olla lähellä huuleen ja leukaan tuntoa antavaa hermoa, yläleuan poskihampaiden juurenkärjet lähellä poskionteloa. AAE:n mukaan mikroskoopin käyttö vähentää näiden rakenteiden vaurioitumisen riskiä. Leikkauksen jälkeen huulessa tai leuassa jatkuvasta puutumisesta on ehdottomasti kerrottava.
Ikenen vetäytyminen
Ikenen viilto voi etuhampaissa aiheuttaa lievää vetäytymistä ienreunassa tai hampaiden välissä. Cochrane-katsaus mainitsee sen seurattujen haittavaikutusten joukossa; keskustele näkyvällä alueella viiltotyypistä hammaslääkärisi kanssa.
Onnistuminen voi heiketä ajan myötä
Sveitsiläisessä tutkimuksessa osa parantuneilta näyttäneistä hampaista siirtyi 1 ja 5 vuoden välillä takaisin parantumattomien ryhmään. Puhdas 1 vuoden röntgenkuva ei tarkoita, että tarkastukset olisivat ohi.
Leikkaukseen ryhtyminen ennen kuin halkeama on nähty
Jos juuressa on pitkittäinen halkeama, leikkaus ei ratkaise ongelmaa. Jos kapea ja syvä yhteen kohtaan rajoittuva ientasku tai tomografialöydös viittaa halkeamaan, voi olla realistisempaa keskustella leikkauksen sijaan poistosta ja tilalle tehtävästä implantista tai sillasta.
Rutiiniantibiootin pitäminen suojana
Cochrane-katsauksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että leikkausta edeltävä estoantibiootti vähentäisi leikkauksen jälkeisiä infektioita. Hammaslääkärisi päättää tilanteesi mukaan, tarvitaanko antibioottia.
Mitä odottaa leikkauksen jälkeen
Paranemisessa on kaksi kerrosta: ien ja pehmytkudos toipuvat muutamassa päivässä, kun taas juurenkärjen luun paraneminen kestää kuukausia. Hammaslääkärisi antamat hoito-ohjeet menevät edelle.
Ensimmäiset päivät
Kipua, turvotusta ja joskus mustelmia voi esiintyä; Cochranen aineistossa kipu ensimmäisellä viikolla oli leikkauksessa yleisempää kuin uusinnassa. Käytä hammaslääkärisi suosittelemaa särkylääkettä, pidä alueella ulkoapäin kylmää ensimmäisenä päivänä äläkä rasita ompeleita kielellä tai sormella.
Ensimmäinen viikko
Suosi pehmeitä ruokia, yritä olla pureskelematta leikatulla puolella ja puhdista alue hellävaraisesti hammaslääkärisi ohjeen mukaan. Ompeleet poistetaan tänä aikana tai hammaslääkärisi ilmoittamana päivänä.
Ensimmäiset kuukaudet
Juurenkärjen luuontelo täyttyy vähitellen. Vaikka hammas tuntuisi tänä aikana hyvältä, paranemisen todellinen mittari on kontrolliröntgen.
1 vuosi ja sen jälkeen
Useimmat tutkimukset arvioivat tuloksen ensimmäisen kerran 1 vuoden kohdalla; sveitsiläinen tutkimus osoitti, että 5 vuoden kohdalla osa hampaista oli siirtynyt takaisin parantumattomien ryhmään. Jatka tarkastuksia hammaslääkärisi suosittelemin välein ja huolehdi siitä, että hampaan päällä on ehjä kruunu.
Älä odota näissä tilanteissa
- Hengitys- tai nielemisvaikeuksia, nopeasti kasvava kasvojen tai kaulan turvotus. Soita odottamatta 112 tai mene lähimpään päivystykseen.
- Turvotus lisääntyy muutaman päivän jälkeen vähenemisen sijaan, tai on kuumetta. Kyseessä voi olla tulehdus; ota yhteys hammaslääkäriisi samana päivänä.
- Huulessa, leuassa tai kielessä puutuminen, joka ei mene ohi. Kerro heti puutumisesta, joka jatkuu, vaikka puudutuksen vaikutus on mennyt ohi.
- Yläleuan leikkauksen jälkeen nenäverenvuotoa tai vettä tulee juodessa nenästä. Kyseessä voi olla yhteys poskionteloon; soita hammaslääkärillesi.
- Verenvuoto ei lakkaa. Jos verenvuoto jatkuu puhtaalla sideharsotaitoksella painamisesta huolimatta, ota yhteys hammaslääkäriisi.
Mikä määrittää kustannukset
Emme anna tässä lukuja, koska laajuus vaihtelee paljon hampaan sijainnin ja leikkauksen vaikeuden mukaan. Hintaan vaikuttavat nämä erät:
- Hampaan sijainti ja juurten määrä
- Yksijuuriseen etuhampaaseen on paljon helpompi päästä kuin poskiontelon tai hermon lähellä olevaan monijuuriseen poskihampaaseen.
- Kuvantaminen
- Se, tarvitaanko kolmiulotteinen tomografia, vaikuttaa kokonaisuuteen.
- Tekniikka ja materiaali
- Mikroskoopin käyttö ja juurenkärjen täytemateriaali (esimerkiksi MTA) ovat eriä, jotka liittyvät sekä onnistumiseen että kustannuksiin.
- Luunsiirre tai lisätoimenpiteet
- Jos suuressa muutoksessa luuonteloon on laitettava siirrettä tai kalvo, laajuus kasvaa.
- Seuraava askel epäonnistumisen varalta
- Jos leikkaus ei onnistu, poisto ja tilalle implantti tai silta voivat tulla kyseeseen; ota tämäkin mahdollisuus huomioon päätöstä tehdessäsi.
Usein kysyttyä
Mikä on juurenpään resektio?
Pieni kirurginen toimenpide, jolla hoidetaan juurihoidetun hampaan juurenkärjessä jatkuvaa tulehdusta. Ien nostetaan, juurenkärjen päällä olevaan luuhun avataan pieni ikkuna, tulehtunut kudos poistetaan, juuren viimeiset noin 3 mm leikataan pois ja juurenkärki täytetään takaperoisesti.
Mikä on juurenpään resektion onnistumisosuus?
Mikroskoopilla tehtävässä nykytekniikassa onnistumisosuus on meta-analyyseissä 89–94 %; 1 vuoden seurannassa yhdistetty osuus on 89 %. Pitkällä aikavälillä osuus laskee: eräässä tutkimuksessa paraneminen laski 1 vuoden 83,8 %:sta 5 vuoden 75,9 %:iin; 10–17,5 vuotta seuratussa kohortissa 80,5 % hampaista oli suussa ja 63,4 % täytti täyden onnistumisen kriteerin.
Onko juurenpään resektio kivulias?
Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa. Sen jälkeen ensimmäisinä päivinä voi esiintyä kipua, turvotusta ja joskus mustelmia. Cochrane-katsauksessa kipua ensimmäisellä viikolla raportoivia oli enemmän leikkausryhmässä kuin juurihoidon uusinnan ryhmässä. Kipu saadaan useimmiten hallintaan hammaslääkärisi suosittelemilla särkylääkkeillä.
Juurihoidon uusinta vai juurenpään resektio?
Jos kanavan sisällä on puhdistamaton alue ja siihen pääsee turvallisesti ylhäältä, uusinta; jos muutos ei parane, vaikka juurihoito näyttää asianmukaiselta, jos hampaassa on pitkä nasta ja ehjä kruunu tai jos kanava on kalkkeutunut, leikkaus nousee esiin. Cochrane-katsaus ei löytänyt menetelmien välillä selvää paremmuutta paranemisen osalta.
Juurenpään resektio vai poisto ja implantti?
Jos juuri on ehjä ja luutuki riittävä, on järkevää yrittää säilyttää hammas; jos leikkaus ei onnistu, implantti on yhä vaihtoehtona. Jos juuressa on pitkittäinen halkeama, pitkälle edennyt luukato tai hammas heiluu, leikkauksen onnistumisodotus on heikko ja kuluva aika voi maksaa luuta. Päätös on tehtävä tomografian ja tutkimuksen löydösten perusteella.
Kuinka kauan hammas kestää juurenpään resektion jälkeen?
Tarkkaa aikaa ei voi antaa. Yli 10 vuotta seuratussa kohortissa 80,5 % hampaista oli suussa 10 vuoden kuluttua. Pitkän aikavälin tulokseen vaikuttavat hampaan tyyppi, liikkuvuus, muutoksen koko, kruunun ja juuren suhde sekä se, onko hampaan päällä kokokruunu.
Voiko juurenkärjen leikkauksen tehdä toiseen kertaan?
Joissakin tapauksissa voi. AAE:n mukaan vanhalla tekniikalla tehdyt ja epäonnistuneet juurenkärjen leikkaukset voidaan tehdä uudelleen mikrokirurgisesti. Jokainen leikkaus kuitenkin lyhentää juurta hieman lisää; jos jäljellä oleva juuren pituus ja luutuki eivät riitä, poisto voi olla realistisempi.
Milloin voin palata töihin leikkauksen jälkeen?
Se riippuu leikkauksen laajuudesta ja työsi luonteesta; hammaslääkärisi antaa sinulle oman suosituksen. Koska ensimmäisinä päivinä voi olla turvotusta ja mustelmia, on mukavampaa olla sijoittamatta tärkeää kokousta tai matkaa heti leikkauksen jälkeen.
Lähteet
- American Association of EndodontistsOther Endodontic Treatment Options
- American Association of EndodontistsContemporary Endodontic Microsurgery: Procedural Advancements and Treatment Planning Considerations (Endodontics: Colleagues for Excellence, Fall 2010)
- NHSDental abscess
- Journal of Endodontics (PubMed)Outcome of endodontic surgery: a meta-analysis of the literature--part 1: Comparison of traditional root-end surgery and endodontic microsurgery.
- Journal of Endodontics (PubMed)Outcomes of surgical endodontic treatment performed by a modern technique: an updated meta-analysis of the literature.
- Journal of Endodontics (PubMed)Five-year longitudinal assessment of the prognosis of apical microsurgery.
- Journal of Endodontics (PubMed)Endodontic Microsurgery Outcomes over 10 Years and Associated Prognostic Factors: A Retrospective Cohort Study.
- Medicina (PubMed)Long-Term Prognosis of Endodontic Microsurgery-A Systematic Review and Meta-Analysis.
- Cochrane Database of Systematic Reviews (PubMed)Endodontic procedures for retreatment of periapical lesions.
- Clinical Oral Investigations (PubMed)Outcome of nonsurgical retreatment and endodontic microsurgery: a meta-analysis.
- Journal of Prosthetic Dentistry (PubMed)Outcomes of root canal treatment and restoration, implant-supported single crowns, fixed partial dentures, and extraction without replacement: a systematic review.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Säilyttää vai poistaaEpäonnistunut juurihoito: mitkä ovat vaihtoehtosi?Miksi juurihoito epäonnistuu, voiko hampaan vielä pelastaa ja milloin hampaan poisto ja implantti tulevat kyseeseen. Kolme vaihtoehtoa ja päätöksen perusteet.
- Säilyttää vai poistaaPelastaako hammas vai poistaa ja korvata implantilla?Pelastaako hammas vai poistaa ja korvata implantilla? Kuusi päätöksen perustetta, pelastettavan ja pelastamisen arvoisen ero sekä lykkäämisen hinta.
- Säilyttää vai poistaaNastapilari: miksi juurihoidettuun hampaaseen tulee nasta?Nastapilari pitää kruunua kantavaa pilaria paikallaan, mutta ei vahvista hammasta. Ratkaisevaa on 1,5–2 mm:n terve hammasvyö. Milloin hammas pelastetaan?
- LähikuvaHaljennut hammas ja juurimurtuma: miksi röntgen ei näytä?Jos hammas särkee mutta röntgenkuva on puhdas, kyse voi olla halkeamasta tai juurimurtumasta. Miten se erotetaan, mitä CBCT ei näe ja milloin hammas menetetään?
- Kipu ja vihlontaKipu juurihoidon jälkeen: onko se normaalia?Muutaman päivän arkuus juurihoidon jälkeen on tavallista, viikkojen päästä palaava kipu ei. Näin erotat normaalin toipumisen tarkastusta vaativasta.
- LähikuvaLeukakysta ja hammasimplantti: milloin implantin voi saada?Kysta ei yleensä estä implanttia, mutta muuttaa järjestystä: ensin diagnoosi, sitten luun täyttyminen kuvassa. Keratokystan seuranta kestää 10–15 vuotta.
- Turvotus ja tulehdusHammaspaiseen oireet: mitkä ovat hätätilanne?Miten hammaspaise alkaa, mitä ikenen kuhmu tai leuan haava tarkoittaa, mitkä merkit vaativat soiton numeroon 112 ja mitä kysyä hammaslääkäriltä.
- Säilyttää vai poistaaInlay ja onlay: vaihtoehto paikan ja kruunun välilläMilloin inlay, onlay tai overlay valitaan paikan tai kruunun sijaan? Keraamin ja yhdistelmämuovin ero, tutkimusten 5 ja 10 vuoden tulokset ja riskit.
- Säilyttää vai poistaaKaries: vaiheet, oireet ja hoitoKaries alkaa valkoisesta läiskästä ja sattuu, kun se saavuttaa hermon. Milloin fluori riittää, milloin paikka, juurihoito tai poisto, lasten ja aikuisten ero.
Katsomme röntgenkuvasi ja kerromme, mikä vaihtoehto on omassa tilanteessasi realistinen.
Pyydä arvioSeuraava vaihe
Lähetä röntgenkuvasi, käydään vaihtoehdot yhdessä läpi.
Jaa tomografia- tai panoraamaröntgenkuvasi, niin kerromme 24 tunnin kuluessa, mikä vaihtoehto on hampaasi kohdalla realistinen.
