Jännityspäänsärky ja hampaiden puristelu: tuleeko kipu hampaasta vai lihaksesta?

NHS kuvaa jännityspäänsäryn kivuksi pään, kasvojen tai niskan molemmilla puolilla, tunteeksi, että jokin painaa päälakea tai puristaa pään ympäriltä, sekä kosketuksesta pahenevaksi arkuudeksi. Tämän kivun kanssa pystyt jatkamaan päivittäisiä askareitasi, eikä liikkuminen pahenna kipua. Kipu kestää vähintään 30 minuuttia, joskus useita päiviä. MSD Manuals erottaa alle 15 päivänä kuukaudessa esiintyvän kivun episodiseksi ja 15 päivänä tai useammin esiintyvän krooniseksi. NHS:n mukaan jännityspäänsärky ei ole merkki taustalla olevasta sairaudesta.

NHS:n mainitsemat yleiset syyt ovat stressi, uniongelmat ja kofeiini; se kirjoittaa, että myös kipulääkkeiden liian tiheä tai pitkä käyttö aiheuttaa päänsärkyä, jota kutsutaan lääkepäänsäryksi. MSD mainitsee laukaisijoiden joukossa unihäiriöt, niskakivun ja leukanivelen vaivan. NHS:n mukaan leukanivelen vaivan oireita ovat kipu leuan, korvan ja ohimon ympärillä, naksahdus tai rahina leukaa liikuttaessa, ohimoilla tuntuva päänsärky, suun avaamisen vaikeus ja leuan juuttuminen; kipu pahenee pureskellessa ja stressaavina aikoina.

Hampaiden puristelun ja päänsäryn yhteyttä on tutkittu kahdessa järjestelmällisessä katsauksessa, ja tulos osoittaa kiinnostavan eron. Aikuisilla tehtyjä havainnoivia tutkimuksia läpikäyneessä vuoden 2021 katsauksessa jännityspäänsärkyä tarkastelleissa kolmessa tutkimuksessa havaittiin merkitsevä yhteys vain valveilla eli päivän aikana tapahtuvaan puristeluun; päivällä puristelevilla jännityspäänsäryn todennäköisyys oli noin 5-kertainen; kirjoittajat toteavat, että tutkimusten välillä tämä ero nousi jopa 17-kertaiseksi. Unenaikaisella narskuttelulla ei havaittu yhteyttä jännityspäänsärkyyn. Näytön varmuus arvioitiin matalaksi ja hyvin matalaksi; koska tutkimukset ovat havainnoivia, ei tiedetä, aiheuttaako puristelu päänsärkyä vai liittyvätkö molemmat yhteiseen syyhyn.

Unen puoli on taas sekavampi. Unenaikaista narskuttelua ja päänsärkyä tarkastelleessa vuoden 2014 katsauksessa kriteerit täyttäviä aikuistutkimuksia oli vain kaksi; molemmissa unessa narskuttelevilla päänsäryn todennäköisyys oli suurempi, mutta tutkimukset tarkastelivat eri päänsärkytyyppejä. Kirjoittajat toteavat, että lapsilla näyttöä ei ole riittävästi yhteyden vahvistamiseen tai kumoamiseen. Purentakiskon vaikutusta jännityspäänsärkyyn ei tutkittu näissä kahdessa katsauksessa; NHS suosittaa kiskoa hampaiden suojaamiseksi vaurioilta. Jos huomaat puristavasi hampaita päivän aikana, älä luota pelkkään purentakiskoon vaan keskustele tästäkin lääkärisi kanssa.

Purentalihasperäisen päänsäryn erottamiseen on mitattu keino. Tutkimuksessa, joka tehtiin 373 henkilöllä, joilla oli päänsärkyä ja leukanivelen vaiva, ehdotettiin kahta kriteeriä leukaniveleen liittyvälle päänsärylle: kipu on ohimolla ja muuttuu leuan liikkeen, pureskelun tai puristelun kaltaisten tapojen mukaan; ja sama päänsärky syntyy, kun ohimon lihasta painetaan tai leukaa liikutetaan. Lääkärin tutkimuksessa käytettyinä nämä kriteerit erottivat leukaperäisen päänsäryn 89 prosentin herkkyydellä ja 87 prosentin tarkkuudella niillä päänsärkyisillä, joilla oli leukanivelen vaiva; kotona tehtävälle kokeilulle tällaista arvoa ei ole. Jos siis tuttu päänsärkysi tulee esiin, kun painat kevyesti ohimoasi tai puristat hampaita yhteen, se on vihje, josta lihasten ja leuan osalta kannattaa puhua lääkärin kanssa; diagnoosin tekee kuitenkin tutkimus.

Sekaannus hampaiden kanssa alkaa tästä. NHS mainitsee hammassäryn syiden joukossa suoraan hampaiden puristelun ja narskuttelun; puristelun oireiksi se luettelee leukakivun, kuluneet tai lohjenneet hampaat, vihlonnan, päänsäryn ja korvakivun. Purentalihaksista leviävä kipu ei välttämättä tunnu tietyssä hampaassa vaan alueella, usein ylä- tai alatakahampaissa ja tylppänä jomotuksena. Julkaistussa tapauksessa purentalihasperäinen kipu luultiin hammassäryksi, ja potilaalle tehtiin peruuttamattomia hammastoimenpiteitä; kirjoittajat korostavat, että jos kivun lähde ei ole selvä, ennen peruuttamatonta hoitoa tarvitaan kattava tutkimus.

Myös päinvastainen pätee: todellinen hammasongelmakin voi tulla päänsäryn kanssa. Reiän, paiseen, haljenneen hampaan tai tulehtuneen viisaudenhampaan kipu voi levitä kasvojen toiselle puolelle ja ohimolle. Tällöin kipu on yleensä toispuolista, laukeaa tietyssä hampaassa kuumasta, kylmästä, makeasta tai puremisesta eikä useimmiten mene ohi kipulääkkeellä. NHS kehottaa menemään hammaslääkäriin, jos hammassärky kestää yli 2 päivää, ei helpota kipulääkkeellä tai siihen liittyy kuumetta, puremiskipua, punoittava ien tai paha maku suussa. Molemminpuolinen, painetyyppinen jännityskipu taas ei osoita yhteen hampaaseen.

Viimeinen varoitus koskee kipulääkkeitä. MSD kirjoittaa, että kipulääkkeiden tai kofeiinin, niin päänsärkylääkkeiden kuin juomien kofeiinin, liikakäyttö voi johtaa päivittäiseen päänsärkyyn. Hampaiden puristeluun liittyvän päänsäryn tukahduttaminen joka päivä kipulääkkeellä voi ajan myötä lisätä toisen, itse lääkkeestä johtuvan päänsäryn. Jos päänsärkyä on useita kertoja viikossa tai kipulääkkeen tarpeesi kasvaa, keskustele siitä omalääkärisi kanssa.

Ensimmäisen listan merkit lisäävät todennäköisyyttä, että päänsärky on jännityspäänsärkyä ja liittyy purentalihaksiin. Toinen lista osoittaa, että kipu voi johtua muusta syystä; jos jokin sen kohdista sopii sinuun, älä odota.

Järjestys alkaa tarkoituksella vaarallisen päänsäryn merkeistä ja siirtyy sitten päänsäryn tyyppiin sekä leuan ja hampaan erotteluun.

1. 1

   Ensin hätämerkit

   Jos kipu alkoi äkillisesti ja erittäin voimakkaana, on neurologisia oireita, näönmenetystä, hyvin korkea kuume, niskajäykkyys tai voimakas valonarkuus tai olet saanut iskun päähän viimeisten 3 kuukauden aikana, arvio tehdään päivystyksessä; soita 112.

2. 2

   Päänsärkypäiväkirja

   NHS kirjoittaa, että säännöllisessä jännityspäänsäryssä voidaan suositella päänsärkypäiväkirjaa, johon kirjataan kivun toistuvuus ja kesto. Lisää siihen kivun kellonaika, ottamasi lääke ja päivä, onko aamulla leuan väsymystä ja hetket, jolloin huomasit puristavasi hampaita päivän aikana.

3. 3

   Päiväaikaisen puristelun tarkistus

   Aseta puhelimeesi muutama muistutus päivän ajaksi ja tarkista joka kerta, koskettavatko hampaasi toisiaan. NHS kirjoittaa, että ruokailun ulkopuolella hampaiden pitäisi olla erillään; jos hampaat ovat usein kosketuksissa, kerro siitä lääkärillesi.

4. 4

   Päänsäryn tyypin määrittäminen

   Omalääkäri kysyy kivun paikkaa, luonnetta, liitännäisoireita ja kipulääkkeiden käyttötiheyttä; migreeni, sarjoittainen päänsärky ja lääkkeiden liikakäyttöön liittyvä päänsärky erotetaan tässä vaiheessa.

5. 5

   Purentalihasten ja nivelen tutkimus

   Hammaslääkäri painaa ohimon ja posken purentalihaksia ja katsoo, tuleeko tuttu kipusi esiin, sekä tutkii suun avautumisen, leukanivelen äänet ja hampaiden kulumisjäljet. Diagnoositutkimuksen kriteerit perustuvat tähän tutkimukseen.

6. 6

   Hampaiden testaaminen

   Jos hampaissa on kipua, kylmä-, koputus- ja purutestit sekä röntgenkuva osoittavat, onko kipua selittävää hammasta. Jos mikään hammas ei tuota kipua uudelleen, lihasperäisen kivun mahdollisuudesta on keskusteltava ennen peruuttamatonta hammastoimenpidettä.

Jännityspäänsäryn ja hampaiden puristelun hoito suunnitellaan useimmiten yhdessä; omalääkäri ja hammaslääkäri katsovat saman kokonaisuuden kahta päätä.

Alla on jännityspäänsäryssä ja hampaiden puristelussa usein tehtyjä vääriä päätöksiä ja niiden hinta.

Jännityspäänsäryn kulku vaihtelee ihmisestä toiseen. Alla oleva kulku on NHS:n ja MSD:n kuvaus; sinua seuraavan lääkärin suunnitelma on etusijalla.

1. Yksittäinen kipujakso

   NHS ja MSD kirjoittavat, että jännityspäänsärky kestää vähintään 30 minuuttia, joskus useita päiviä.

2. Ensimmäiset viikot

   Seuraa päiväkirjassa kipujen tiheyttä samalla, kun tarkistat päiväaikaista puristelua, säännöllistät unta, vähennät kofeiinia ja teet rentouttavia asioita.

3. Useita kertoja viikossa tai voimakas

   NHS kehottaa menemään omalääkärille, jos päänsärkyä on useita kertoja viikossa tai se on voimakas tai jos kipulääke ja rentoutuminen eivät auta.

4. 15 päivää kuukaudessa tai enemmän

   MSD määrittelee näin usein toistuvan kivun krooniseksi. Tässä vaiheessa ehkäisevä hoito ja lääkkeiden liikakäytön arviointi tulevat ajankohtaisiksi.

Emme anna tässä yhtä lukua, koska jännityspäänsäryn ja hampaiden puristelun arvion laajuus voi vaihdella paljon ihmisestä toiseen. Laajuuden määräävät tekijät:

Päänsäryn tyyppi

Tavallista jännityspäänsärkyä hoidetaan omalääkärin vastaanotolla, kun taas krooniset tai sekamuotoiset tilanteet voivat vaatia neurologian arvion.

Puristelun aiheuttama vaurio

Kuluneiden, lohjenneiden tai vihloviksi muuttuneiden hampaiden korjaaminen laajentaa kokonaisuutta.

Kisko ja leuan hoito

Hammassuoja, fysioterapia tai psykologinen tuki ovat erillisiä kustannuseriä.

Tarpeettoman toimenpiteen välttäminen

Lihasperäisen kivun yhdistäminen hampaaseen voi johtaa tehottomiin ja peruuttamattomiin hammashoitoihin.