Käytän pitkään kortisonia: voiko implantin tehdä?

Kortisoni on elimistön itse tuottaman stressihormonin, kortisolin, lääkemuoto. NHS kirjoittaa, että nämä lääkkeet vähentävät punoitusta ja turvotusta eli tulehdusta ja estävät puolustusjärjestelmää hyökkäämästä elimistön omaa kudosta vastaan. Implantin kannalta ongelma syntyy juuri tästä voimasta: tulehdusta hillitsevä lääke voi hidastaa myös joitakin haavan paranemisen ja infektion torjunnan vaiheita.

NHS:n luettelemista pitkäaikaisen kortisonin käytön haittavaikutuksista kolme koskee implanttia suoraan: luiden heikkeneminen (osteoporoosi), tiheämmät infektiot ja korkea verensokeri. Prednisolonin osalta NHS lukee lisäksi hitaan haavan paranemisen Cushingin oireyhtymän ja sulkeutumattoman haavan infektion mahdollisiin merkkeihin ja pyytää ilmoittamaan niistä lääkärille. Kukin näistä on oma asiansa; kun ne esiintyvät yhdessä, huolellisuutta vaativa alue laajenee.

Näytön puolella kuva on luultua toiveikkaampi. Retrospektiivisessä tutkimuksessa 31 potilaalle, jotka käyttivät kortisonia systeemisairauteen, asetettiin 105 implanttia ilman luunsiirtoa ja perinteisellä kaksivaiheisella menetelmällä. Niistä 104 luutui, ja kuormituksen jälkeen keskimäärin 71 kuukauden seurannassa 99 % implanteista oli suussa. Kirjoittajat päätyivät siihen, ettei kortisonia pidä pitää implantin vasta-aiheena. Tutkimus on pieni ja retrospektiivinen; yksinään se ei riitä yleistykseen.

Vuonna 2025 julkaistu kartoittava katsaus (scoping review), joka tarkasteli implantteja autoimmuunisairauksissa, kokosi 87 tutkimusta ja kirjasi, että näillä potilailla yleisimmin käytetty immunosuppressiivinen lääke oli kortisoni. Implanttien pysyminen suussa vaihteli tutkimuksesta toiseen 85,3 %:sta tasoon, jossa menetyksiä ei ollut lainkaan, ja merkittävä osa menetyksistä tapahtui varhain, ennen proteesin kiinnitystä. Kirjoittajat kirjoittavat selvästi, että näyttö koostuu suurelta osin tapausselostuksista ja retrospektiivisistä tutkimuksista eli on tasoltaan heikkoa.

Luukadosta on myös varovaisempi löydös. Prospektiivisessa tutkimuksessa 75:tä potilasta, jotka olivat käyttäneet kortisonia 12 kuukautta tai pidempään, verrattiin 79 henkilöön, jotka eivät käyttäneet sitä, ja implantin ympäryksen luukadon todettiin vuodessa olevan vahvasti yhteydessä kortisonin käyttöön. Kirjoittajat raportoivat, että kato kasvoi annoksen kasvaessa. Ryhmien luutyyppien jakauma oli kuitenkin erilainen, ja tutkimus mittasi luun tasoa eikä implantin menetystä; siksi löydös on luettava niin, että ”luuta on seurattava tarkemmin”.

Kolmas asia ovat lisämunuaiset. Kun kortisonia saadaan pitkään ulkopuolelta, nämä rauhaset voivat vähentää omaa kortisolin tuotantoaan. Rasitustilanteessa, kuten leikkauksessa, infektiossa tai vammassa, elimistön tarve kasvaa, ja jos hormonia ei tuoteta riittävästi, voi kehittyä hätätila, jota kutsutaan lisämunuaiskriisiksi ja johon kuuluu verenpaineen lasku ja pyörtyminen. Britannian anestesia-, endokrinologia- ja lääkärijärjestöjen ohje vuodelta 2020 kirjoittaa, että tämä lamaantuminen on mahdollista niillä, jotka käyttävät prednisolonia 5 mg tai enemmän päivässä tai vastaavaa annosta kuukauden tai pidempään; tablettien lisäksi tämä koskee myös inhalaattorin, nenäsumutteen, nivelensisäisen pistoksen ja ihovoiteen kautta saatua kortisonia.

Tässä kohdassa lähteet eivät sano täsmälleen samaa, ja sinun on tärkeää tietää se. Britannialaisessa hammaslääketieteen lehdessä vuonna 2004 julkaistu arvio päätyi siihen, että pitkään kortisonia käyttävät potilaat eivät tarvitse lisäkortisonia paikallispuudutuksessa tehtävässä tavallisessa hammashoidossa ja pienissä kirurgisissa toimenpiteissä, kun taas yleisanestesiassa sitä voidaan annoksen ja käyttöajan mukaan tarvita. Vuoden 2020 ohjeen tiivistelmä taas korostaa, ettei ole oikein suositella kaikille samaa reseptiä ja että rasitusjakson lisäannos annetaan tavallisen kortisonihoidon päälle, ei sen tilalle. Siksi vuoden 2004 arviota ei pidä lukea yleisenä sääntönä, jonka mukaan pienessä toimenpiteessä lisäannosta ei koskaan tarvita. Johtopäätös: se, tarvitaanko lisäannosta, määritetään yhdessä lääkkeen määränneen lääkärin kanssa annoksesi, käyttöaikasi ja tehtävän toimenpiteen laajuuden mukaan.

NHS:n selvin sääntö kortisonin käyttäjille on, ettei lääkettä lopeteta äkillisesti. Jos olet käyttänyt kortisonia yli 3 viikkoa tai suurella annoksella, annosta pienennetään yleensä asteittain; äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa oireita, kuten voimakasta väsymystä, pahoinvointia, huimausta ja nivelkipua, ja myös hoidettavan sairauden oireet voivat palata. Siksi ajatus ”menen leikkaukseen, joten lopetan kortisonin” on vaarallinen.

Alla oleva jako on vastaanotolla tehtävän arvion kehys. Lopullinen päätös tehdään, kun kortisonin annos, käyttöaika, käytön syynä olevan sairauden tila ja suusi tilanne on luettu yhdessä.

Tässä potilasryhmässä suurin osa turvallisuudesta syntyy siitä, että oikea tieto tavoittaa oikean henkilön ajoissa.

1. 1

   Tunne lisämunuaiskriisin merkit

   NHS:n luettelemat merkit: nopea syke, selvä huimaus seisomaan noustessa, voimakas vatsa- tai kylkikipu, lihasheikkous, päänsärky, joka ei mene ohi, pahoinvointi tai oksentelu, voimakas uneliaisuus tai sekavuus, kouristuskohtaus, tajunnan menetys. Jos käytät kortisonia pitkään ja näitä ilmenee ennen toimenpidettä tai sen jälkeen, soita 112.

2. 2

   Lääkkeen nimi, annos, antotapa ja käyttöaika

   Tabletti, inhalaattori, nenäsumute, nivelensisäinen pistos vai voide? Mikä on päiväannos, kuinka kauan olet käyttänyt lääkettä, oletko pitänyt viimeisen vuoden aikana taukoa tai saanut kuurin? Ohje kirjoittaa, että myös muut antotavat kuin tabletti voivat lamata lisämunuaisia.

3. 3

   Näytä steroidikorttisi

   NHS pyytää, että steroidien hätäkorttia kantavat potilaat näyttävät sen lääkärilleen tai hammaslääkärilleen jokaisessa lääketieteellisessä hoidossa tai hammashoidossa, leikkauksessa tai kajoavassa toimenpiteessä; tarkoitus on, että lisäkortisonia voidaan tarvittaessa antaa. Jos sinulla ei ole korttia mutta olet käyttänyt kortisonia pitkään, kysy asiasta lääkäriltäsi.

4. 4

   Yhteys lääkkeen määränneeseen lääkäriin

   Sen, tarvitaanko lisäannosta ja miten se tarvittaessa annetaan, päättää lääkkeen määrännyt lääkäri toimenpiteen tyypin (paikallispuudutus, sedaatio vai yleisanestesia) ja laajuuden mukaan. Hammaslääkärisi ilmoittaa hänelle tehtävän toimenpiteen ja sen arvioidun keston.

5. 5

   Luun, verensokerin ja suun tarkistus

   Luun määrä ja laatu tomografiakuvalla, tarvittaessa verensokeri sekä suun sieni-infektion tai tulehduksen tarkistus. Kaikki nämä liittyvät kortisonin tunnettuihin vaikutuksiin, ja ne käsitellään ennen leikkausta.

6. 6

   Kipulääkkeen valinta

   NHS pyytää tarkistamaan etukäteen, onko tulehduskipulääkkeiden, kuten ibuprofeenin ja aspiriinin, käyttö prednisolonin kanssa turvallista. Selvitä etukäteen, mitä kipulääkettä käytät leikkauksen jälkeen.

7. 7

   Suunnitelman ja asiakirjojen jakaminen

   Jos lähetät lääkelistasi, valokuvan steroidikortistasi ja mahdolliset kuvasi etukäteen arviointilomakkeella, hammaslääkäri selvittää ennen toimenpidettä, onko hänen tarpeen olla kirjeitse yhteydessä lääkkeen määränneeseen lääkäriisi.

Vaihtoehdot ovat samat kuin muilla potilailla; ero on siinä, miten kukin niistä sopii tälle ryhmälle leikkauskuorman ja hoidon tarpeen kannalta.

Mikään seuraavista ei ole väistämätön; kaikki ovat asioita, jotka voidaan suunnitella, kun ne tiedetään etukäteen.

Kortisonia käyttävällä potilaalla paraneminen kulkee samaa reittiä, sitä vain seurataan tarkemmin, eikä lääkerytmistä poiketa lainkaan.

1. Toimenpidepäivä

   Ota kortisonisi lääkärisi kertomassa rytmissä; jos lisäannosta on suositeltu, noudata sitä. Pidä steroidikorttisi mukanasi. Kerro heti, jos tunnet olosi hyvin voimattomaksi, sinua huimaa tai voit pahoin.

2. Ensimmäiset päivät ja ensimmäinen viikko

   Turvotuksen ja arkuuden pitäisi vähetä. Kuumeesta, lisääntyvästä turvotuksesta, pahasta mausta suussa tai valkoisista peitteistä on tässä ryhmässä ilmoitettava odottamatta. Jos et pysty ottamaan lääkkeitäsi oksentelun vuoksi, soita heti lääkkeen määränneelle lääkärille.

3. Ensimmäiset kuukaudet

   Haavan tarkastus ja implanttia ympäröivän luun seuranta röntgenkuvalla. Koska yhdessä tutkimuksessa kortisonin käyttäjillä todettiin ensimmäisenä vuonna enemmän luukatoa, tämän jakson tarkastuksia ei pidä jättää väliin.

4. Pitkä aikaväli

   Säännöllinen ammattilaisen ylläpitohoito ja päivittäinen hammasvälien puhdistus. Kerro hammaslääkärillesi, jos kortisoniannoksesi muuttuu, uusi kuuri alkaa tai hoitoon lisätään osteoporoosilääke.

Kortisonin käyttö ei muuta hoidon hintaa suoraan. Se vaikuttaa valmistautumiseen, yhteistyöhön ja seurannan rytmiin:

Yhteistyö lääkärin kanssa ja lisäkokeet

Lääkkeen määränneen lääkärin näkemys ja tarvittaessa verensokeri tai muut kokeet kuuluvat tässä ryhmässä valmistautumiseen.

Suun infektion ja sieni-infektion hoito

Tulehtuneiden juurten, iensairauden tai sieni-infektion hoito ennen leikkausta voi olla erillinen erä.

Tarvitaanko lisätoimenpiteitä

Jos luun laatu on heikko, suunnitelman laajuus voi muuttua; kun kiinnitys saadaan ilman luunsiirtoa, tämä erä ja lisäparanemisaika jäävät pois.

Anestesian tyyppi

Jos suunnitteilla on sedaatio tai yleisanestesia, päätös lisäannoksesta ja seurannan tarve voivat muuttua; myös tämä vaikuttaa valmistautumisen laajuuteen.

Seurannan tiheys

Tarkastusvälit pidetään tiheämpinä; pitkän aikavälin ylläpidon erä kasvaa hieman, ja vastineeksi ongelmat huomataan varhain.