Luunsiirre omasta hampaastasi: voiko poistettua hammasta käyttää siirteenä?

Suurin osa hampaasta on dentiiniä (hammasluuta). Dentiini on luun tavoin kivennäiskiteistä ja kollageenista rakentunut kudos, ja se sisältää kasvutekijöitä. Hammasperäisiä siirremateriaaleja kokoava, korealaisista ja japanilaisista tutkijoista koostuvan ryhmän artikkeli kertoo, että nisäkkäiden hampaista on saatu luun muodostumista käynnistäviä proteiineja ja että tämä havainto on synnyttänyt ajatuksen valmistaa hampaasta luuta korvaavaa materiaalia. Sama ryhmä kirjoittaa, että poistettujen hampaiden käsittelyä siirremateriaaliksi on käytetty Koreassa kliinisesti vuodesta 2008 ja että materiaali resorboituu ajan mittaan ja korvautuu uudella luulla.

Hampaan valmistelemiseksi siirteeksi on kaksi päätietä. Ensimmäisessä hammas lähetetään laboratorioon, niin sanottuun ”hammaspankkiin”; siellä se kuivataan, siitä poistetaan rasva, se pakastekuivataan ja steriloidaan, ja se palaa siirteenä päivien kuluttua. Toisessa kaikki tapahtuu samalla käynnillä vastaanotolla: hammas puhdistetaan poralla, ienkuidut ja kiille kaavitaan pois, hammas jauhetaan hiukkasiksi erityisellä myllyllä, liotetaan puhdistavassa liuoksessa ja huuhdellaan. Yhdessä tutkimuksessa kaksi viimeistä vaihetta kestivät 7 ja 3 minuuttia; samassa todettiin, että hampaan ydin heitettiin pois, koska mylly ei pysty jauhamaan pehmytkudosta.

Eniten tutkittu käyttö on poistokuopan säilyttäminen. Hampaan poiston jälkeen kuopan seinämät surkastuvat; siirteen asettaminen kuoppaan pyrkii vähentämään tätä menetystä. 14 tutkimusta yhdistävässä tuoreessa meta-analyysissä hampaasta valmistettu siirre säilytti luun leveyttä merkitsevästi paremmin kuin tyhjäksi jätetty kuoppa; muihin siirremateriaaleihin verrattuna leveydessä ei ollut eroa. Luun korkeudessa merkitsevää eroa ei ollut tyhjään kuoppaan eikä muihin siirteisiin. Koepaloissa uuden luun osuus oli suurempi kuin muilla siirteillä eikä eronnut tyhjästä kuopasta. Tutkijat arvioivat näytön leveyden ja luun muodostumisen osalta kohtalaiseksi ja korkeuden osalta heikoksi ja toteavat, että useimmat tutkimukset ovat pieniä ja niissä on harhan riski.

Toinen, pelkkiä satunnaistettuja tutkimuksia tarkasteleva meta-analyysi antaa myönteisemmän kuvan: 10 tutkimuksessa ja 182 osallistujalla vaakasuuntainen luukato oli jauhettua hammassiirrettä saaneissa poistokuopissa keskimäärin 1,61 millimetriä pienempi kuin oman verihyytymänsä varassa parantuneissa kuopissa ja 1,28 millimetriä pienempi kuin muilla siirteillä. Tutkijat kirjoittavat silti, että paremmuuden osoittaminen muihin materiaaleihin nähden vaatii suurempia ja pidempään seurattuja tutkimuksia. Kahden katsauksen tulokset ”vertailusta muihin siirteisiin” eroavat toisistaan; se on merkki siitä, ettei näyttö ole vielä vakiintunut.

Myös kudostason tuloksia on koottu. Kuuden tutkimuksen koepalatiedot yhdistäneessä meta-analyysissä uuden luun osuus oli keskimäärin 40,23 % ja jäljellä olevan siirteen osuus 11,61 %. Sama tutkimus raportoi, että uuden luun osuus oli suurempi siirteissä, jotka oli valmistettu hampaan juuresta ja kruunusta yhdessä eikä pelkästä juuresta, ja että hampaan kivennäisaineiden täydellinen poistaminen pyrki pienentämään uuden luun osuutta. Pienessä kymmenen hengen sarjassa uuden luun osuudeksi mitattiin 3. kuukauden kohdalla 16,3 %, 6. kuukauden kohdalla 41,1 %, 12. kuukauden kohdalla 54,5 % ja 24. kuukauden kohdalla 59,4 %. Tällainen seuranta osoittaa, että siirre resorboituu ajan mittaan ja muuttuu luuksi, mutta kymmenen hengen sarja ei riitä yleistämiseen.

Implanttien osalta tiedot ovat myönteisiä mutta lyhyitä. Vastaanotolla valmistettua hammassiirrettä tarkastelleessa 20 artikkelin katsauksessa implanttien säilyvyys oli 98,8 %, kun implantti asetettiin siirteen parannuttua, ja 97,4 %, kun se asetettiin samalla käynnillä. Vanhemmassa katsauksessa 182 implantin säilyvyys oli 97,7 %, mutta saman katsauksen yleisin komplikaatio oli haavan reunojen aukeaminen, jota esiintyi 29,1 %:lla. Tämän katsauksen tekijät kirjoittavat suoraan, ettei näyttö riitä varmoihin johtopäätöksiin. Myös vastaanotolla valmistettua siirrettä koskeva katsaus toteaa, että tutkimukset ovat pieniä, seurannat lyhyitä ja useimmista puuttuu vertailuryhmä.

Suuremmissa luupuutoksissa hampaan juurta on käytetty myös jauhamatta, kappaleena. Leuan sivuseinämän leventämisessä hammaskappaletta leuasta otettuun luukappaleeseen vertailleen neljän kontrolloidun tutkimuksen meta-analyysissä hammaskappale lisäsi leveyttä keskimäärin 1,31 millimetriä enemmän ja resorboitui vähemmän; komplikaatioissa ei ollut eroa. Koska oman luukappaleen ottaminen tarkoittaa toista leikkausaluetta, tulos on kiinnostava. Aineistossa on kuitenkin yhteensä 77 osallistujaa; tutkijat kirjoittavat, että tarvitaan pidempää seurantaa.

Ennen kuin puhutaan hammassiirteestä tai muista luunkorvikkeista, on kysyttävä vielä yksi kysymys: tarvitaanko siirrettä todella? Poistokuopan säilyttäminen on järkevää suunnitelmissa, joissa implantti asetetaan kuukausien kuluttua perinteisellä menetelmällä. Jos implantti asetetaan samalla käynnillä tai suunnitelma perustuu siihen, että implantti saa otteensa leuan syvästä luusta, tarve muuttuu. Ennen itse siirrettä on kysyttävä, mikä suunnitelma on.

Hammassiirteessä arvioidaan yhdessä kahta asiaa: poistettavaa hammasta ja paikkaa, johon siirre asetetaan. Alla oleva jako perustuu tutkimuksissa käytettyihin kriteereihin ja yleisiin kirurgisiin periaatteisiin.

Alla oleva järjestys kuvaa vastaanotolla samalla käynnillä valmistettavan hammassiirteen yleisen kulun. Kesto ja liuokset vaihtelevat laitteen ja menetelmän mukaan.

1. 1

   Suunnittelu ja hampaan valinta

   Etukäteen arvioidaan, tarvitaanko siirrettä, mihin se asetetaan ja soveltuuko poistettava hammas lähteeksi. Juurihoidettujen tai paikattujen hampaiden kohdalla tässä vaiheessa keskustellaan, onko puhdistus mahdollinen.

2. 2

   Hampaan poisto

   Hammas poistetaan kuopan seinämiä säästäen. Poistettu hammas otetaan käsittelyyn ennen kuin se ehtii kuivua.

3. 3

   Puhdistus

   Hammas puhdistetaan poralla: juurta ympäröivät ienkuidut sekä mahdollinen karies, paikka ja juurentäyte poistetaan. Yhdessä tutkimuksessa myös kiille kaavittiin pois, jolloin jäljelle jäi pääosin dentiiniä.

4. 4

   Jauhaminen

   Kuivattu hammas jauhetaan hiukkasiksi erityisellä myllyllä ja seulotaan koon mukaan. Yhdessä tutkimuksessa hiukkaset olivat 300–1 200 mikrometrin kokoisia. Hampaan ydin heitetään pois, koska sitä ei voi jauhaa.

5. 5

   Puhdistus liuoksessa ja huuhtelu

   Hiukkasia liotetaan puhdistavassa liuoksessa ja ne huuhdellaan. Yhdessä menetelmässä nämä vaiheet kestivät 7 ja 3 minuuttia; toinen laite käyttää 25 minuutin automaattista kivennäisaineiden poistoa.

6. 6

   Siirteen asettaminen ja sulkeminen

   Valmisteltu siirre asetetaan poistokuoppaan tai luupuutokseen, sen päälle asetetaan usein resorboituva kalvo, ja ien suljetaan. Koska haavan reunojen aukeaminen on katsauksessa yleisimmin raportoitu komplikaatio, sulkeminen vaatii huolellisuutta.

7. 7

   Odotus ja implantti

   Tutkimuksissa koepalat otettiin useimmiten kolmannen ja kuudennen kuukauden välillä; siirteen muuttuminen luuksi jatkuu seuraavinakin kuukausina. Implantin asettamisajankohta määräytyy alueen kontrollikuvan mukaan.

Hammassiirre on luunkorvikkeiden perheen uusi jäsen. Muiden lähteiden hyviä ja huonoja puolia käsittelemme yksityiskohtaisesti luunkorvikesivulla; tässä vertaamme niitä lyhyesti.

Se, että siirre on omaa kudostasi, on etu immuunijärjestelmän kannalta, mutta siirteen kirurgiset riskit ja näytön rajat eivät katoa.

Paraneminen etenee kuten siirteellä tuetun hampaanpoiston jälkeen. Tärkeintä on, että haavan reunat pysyvät suljettuina ensimmäisten viikkojen ajan.

1. Ensimmäiset päivät

   Hampaanpoiston kaltaista kipua ja turvotusta on odotettavissa. Kun aluetta ei kosketa kielellä tai sormella, suuta ei huuhdella voimakkaasti ensimmäisenä päivänä eikä tupakoida, haava pysyy paremmin suljettuna.

2. Ensimmäiset kaksi viikkoa

   Ei ole harvinaista, että suussa näkyy pieniä, hiekanjyvän kaltaisia hiukkasia; muutaman pintahiukkasen irtoaminen ei yleensä ole ongelma. Selvä aukko tai jatkuva hiukkasten irtoaminen vaatii tarkastuksen.

3. Kolmannesta kuudenteen kuukauteen

   Siirre resorboituu ja korvautuu luulla. Tutkimuksissa uuden luun osuudeksi mitattiin kuudennella kuukaudella noin 40 %, ja se jatkoi kasvuaan seuraavina kuukausina.

4. Implanttivaihe

   Kontrollikuvasta arvioidaan alueen leveys ja korkeus, ja implanttisuunnitelma varmistuu sen mukaan.

Tältä sivulta et löydä lukuja. Hammassiirteessä tarjoukseen vaikuttavat seuraavat erät:

Valmistusmenetelmä

Jauhaminen vastaanotolla samalla käynnillä ja hampaan lähettäminen käsiteltäväksi keskukseen tarkoittavat eri kustannuksia ja eri kestoa. Laitteiden käyttämät liuokset ja kertakäyttöosat lisäävät myös kustannuksia.

Kalvo ja lisämateriaalit

Siirteen päälle asetettava kalvo tai veren valmisteet, joihin siirre sekoitetaan, ovat erillisiä eriä.

Tarvitaanko siirrettä todella

Suurin ero syntyy tästä. Kun implantti asetetaan samalla käynnillä tai hoito tehdään siirrettä vaatimattomalla suunnitelmalla, kuopan säilyttämistoimenpide ei välttämättä tule kyseeseen lainkaan.