Luukato implantin ympärillä: kuinka paljon on normaalia, ja milloin se on sairaus?

Kun implantti on asetettu luuhun, sitä ympäröivä luu käy läpi paranemis- ja sopeutumisvaiheen. Leikkauksessa avattu implanttipesä, se, että ien tekee itselleen tilaa implantin yläosaan, ja proteesin kiinnittäminen voivat johtaa luun reunan pieneen uudelleenmuotoutumiseen. Vuoden 2017 maailmanlaajuista työpajaa varten laadittu määritelmätyö määrittelee siksi terveen implantin niin, ettei ”ensimmäisen paranemisen jälkeen ole lisäluukatoa”. Mittari ei siis ole nollamuutos vaan luun taso, joka on paranemisen jälkeen pysähtynyt.

Saman työpajan konsensusraportti lisää vielä yhden tärkeän yksityiskohdan: myös implantti, jonka luutuki on vähentynyt, voi olla terve. Jos luu on esimerkiksi aiemmin hoidetun tulehduksen jälkeen jäänyt alemmas mutta pysynyt vuosia vakaana, se ei yksinään ole sairaus. Ratkaisevaa ei ole se, missä luu on, vaan se, eteneekö kato ja onko ympärillä tulehdusta.

Sairauden puolella on kaksi tilaa. Peri-implanttimukosiitti on tulehdus, joka koskee vain ientä: on punoitusta, turvotusta ja verenvuotoa sondeerattaessa, mutta ensimmäisen paranemisen jälkeen ei ole lisäluukatoa. Peri-implantiitti taas on konsensusraportin määritelmän mukaan bakteeriplakkiin liittyvä sairaus, jossa implanttia ympäröivässä kudoksessa on tulehdus ja jota seuraa etenevä luukato. Sen löydöksiä ovat verenvuoto tai märkä sondeerattaessa, syvenevät taskut tai ienrajan vetäytyminen sekä luukato röntgenkuvassa.

Siksi yksi röntgenkuva ei voi tehdä eroa. Määritelmätyö määrittelee peri-implantiitin taskusyvyydellä, joka on kasvanut proteesin kiinnityksen jälkeen kirjattuihin arvoihin verrattuna, ja röntgenkuvassa näkyvällä luukadolla ensimmäisen paranemisen jälkeen. Myös konsensusraportti suosittelee, että hammaslääkärit ottavat lähtötilanteen röntgenkuvan ja mittaavat taskut, kun proteesi on valmis. Jos vanhaa röntgenkuvaa ei ole, työpaja antaa kynnysarvon: peri-implantiittiin viittaa se, että sondeerattaessa on verenvuotoa ja lisäksi luun taso on röntgenkuvassa 3 mm tai enemmän alempana ja taskusyvyys on 6 mm tai enemmän.

Myös alkuvaiheen nopeus antaa vihjeen. Tutkimuksessa, jossa seurattiin 508:aa yläleuan taka-alueen implanttia, 96 prosenttia niistä implanteista, jotka olivat menettäneet 18. kuukauteen mennessä yli 2 mm luuta, oli menettänyt 0,44 mm tai enemmän mittauksessa, joka tehtiin 6 kuukautta proteesin kiinnityksen jälkeen. Saman ryhmän myöhempi 590 implantin tutkimus ehdotti seurattavaksi kynnysarvoksi yli 0,5 mm:n katoa 6 kuukautta proteesin kiinnityksen jälkeen. Nämä ovat yhden tutkimusryhmän havainnoivia tutkimuksia, eikä kyse ole yleispätevästä rajasta; ne kuitenkin osoittavat, miksi ensimmäisen vuoden röntgenkuvat on säilytettävä.

Peri-implantiitti voi alkaa luultua aikaisemmin. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin 588:aa satunnaisesti valittua potilasta, jotka olivat saaneet implantin 9 vuotta aiemmin: 45 prosentilla potilaista oli yli 0,5 mm:n luukato, jonka mukana oli verenvuotoa tai märkää, ja 14,5 prosentilla keskivaikea tai vaikea peri-implantiitti, jossa kato oli yli 2 mm. Samasta aineistosta tehdyssä etenemisanalyysissa yli 0,5 mm:n kato oli 3. vuoteen mennessä alkanut 66 prosentissa sairastuneista implanteista, eikä kato edennyt suoraa viivaa pitkin vaan jatkuvasti kiihtyen.

Luukadon vahvimmat tunnetut syyt liittyvät potilaaseen ja hoitoon. Vuoden 2017 työpajan peri-implantiittikatsaus luettelee vahvan näytön riskitekijöiksi aiemmin sairastetun iensairauden (parodontiitin), riittämättömän plakin puhdistuksen ja sen, ettei implantin jälkeen käydä säännöllisessä ylläpitohoidossa. Ikenen alle jääneestä kiinnityssementistä, kiinteän ikenen puuttumisesta implantin ympäriltä ja puhdistusta vaikeuttavasta implantin sijainnista näyttö on rajallista. Tupakoinnin ja diabeteksen osalta sama katsaus ei pidä tietoja varmoina, kun taas Euroopan parodontologian federaatio (EFP) lukee tupakoinnin tärkeimpien riskitekijöiden joukkoon.

Luukato, joka etenee ilman tulehduksen merkkejä, on sen sijaan harvinaista. Sama katsaus kirjoittaa, että implantin ympärillä etenevää luukatoa nähdään harvoin, kun pehmytkudoksessa ei ole tulehduslöydöstä. Mekaanisista syistä, kuten purennan epätasapainosta tai ylikuormituksesta, puhutaan klinikalla, mutta näyttö siitä, että ne yksinään aiheuttaisivat luukatoa, on rajallista. Käytännössä tämä tarkoittaa: kun röntgenkuvassa näkyy etenevä kato, ensin etsitään tulehdusta.

Ensimmäinen lista viittaa pikemmin paranemisvaiheeseen sopivaan tai vakaana pysyneeseen luun tasoon; puhu näistä hammaslääkärisi kanssa tavallisessa tarkastuksessasi. Jos jokin toisen listan kohdista sopii sinuun, on ajateltava tulehdusta tai etenevää katoa, eikä vastaanottoaikaa pidä jäädä odottamaan. Varman eron tekevät tutkimus ja röntgenkuva.

Järjestys on tärkeä: ensin suljetaan pois hätätilanne, sitten etsitään tulehdusta ja viimeiseksi määritetään kadon syy ja laajuus.

1. 1

   Kysytään hätämerkeistä

   Jos sinun on vaikea hengittää, puhua tai niellä, suussasi on suuri turvotus, et saa suutasi auki tai silmäsi on turvonnut, arvio tehdään päivystyksessä; soita 112. Jos näitä ei ole, seuraavat vaiheet tehdään vastaanotolla.

2. 2

   Ien tutkitaan ja tasku mitataan

   Implantin ympärillä olevan taskun syvyys mitataan ohuella sondilla, ja katsotaan, onko verenvuotoa tai märkää. Määritelmätyö lukee proteesin kiinnityksen jälkeiseen mittaukseen verrattuna kasvaneen taskusyvyyden yhdeksi peri-implantiitin kriteeriksi.

3. 3

   Otetaan röntgenkuva ja verrataan sitä vanhaan

   Yksi kuva näyttää, missä luu on; vertailu taas näyttää, eteneekö kato. Jos sinulla on kuvat proteesin kiinnityspäivältä ja myöhemmiltä vuosilta, ota ne mukaasi; jos ne on otettu toisella klinikalla, pyydä digitaalinen kopio.

4. 4

   Jos vanhaa kuvaa ei ole, käytetään työpajan kynnysarvoa

   Verenvuoto ja lisäksi röntgenkuvassa 3 mm tai enemmän alempana oleva luun taso sekä 6 mm:n tai suurempi taskusyvyys viittaavat peri-implantiittiin myös ilman vanhaa kirjausta. Tämän kynnyksen alle jäävät löydökset arvioidaan seurannalla ja uudella mittauksella.

5. 5

   Syyt selvitetään

   Kysytään ja tarkistetaan sillan muoto, jota ei voi puhdistaa, ikenen alle jäänyt sementtijäämä, löystynyt ruuvi, implantin sijainti, tupakointi ja aiempi iensairaus. Hoito, joka tehdään poistamatta syytä, ei ole pysyvä.

6. 6

   Hoito suunnitellaan portaittain

   EFP:n kuvaamassa järjestyksessä ensin tulevat kirurgiaton ammattimainen puhdistus ja klooriheksidiinisuuvesi tai -geeli; uusi arvio tehdään yleensä 6 viikon kuluttua. Tarvittaessa antibiootti, sitten kirurgia: luunsiirre, luun epätasaisuuksien korjaaminen tai implantin paljaaksi jääneen pinnan kiillottaminen.

Vaihtoehdot eivät ole toistensa kilpailijoita; useimmiten niitä käytetään peräkkäin. Sen, mikä sopii sinulle, ratkaisevat kadon aste, muoto ja syy.

Tilanteesta tekee vaikean sen hiljaisuus. Seuraavat ovat päätöksiä, jotka tehdään hyvässä tarkoituksessa mutta jotka kuluttavat luuta.

Menetetty luu ei palaa itsestään. Hoidon realistinen tavoite on pysäyttää eteneminen ja säilyttää jäljellä oleva luu; onnistumisen mitta on se, että taso pysyy seuraavissa röntgenkuvissa vakaana.

1. Ensimmäinen arvio

   Tutkimuksella, taskujen mittauksella ja röntgenvertailulla selvitetään, kuuluuko kato paranemisvaiheeseen vai tulehdukseen. Jos tulehdusta on, hoito alkaa tässä vaiheessa.

2. Kirurgiaton hoito ja uusi arvio

   EFP:n mukaan uusi arvio tehdään yleensä 6 viikon kuluttua: katsotaan, onko verenvuoto loppunut ja ovatko taskut madaltuneet.

3. Tarvittaessa kirurgia

   Se suunnitellaan, kun tulehdus on saatu hallintaan. Paranemisen jälkeen ienraja voi vetäytyä hieman, ja implantista voi tulla näkyviin vähän suurempi osa; puhu tästä etukäteen.

4. Pitkän aikavälin seuranta

   Implantissa, jossa on kerran ollut luukatoa, tarkastusvälit tihenevät. EFP suosittelee röntgenkuvaa kerran vuodessa; jokaisen kuvan vertaaminen edelliseen on ainoa mitta, joka näyttää, toimiiko hoito.

Emme anna yhtä lukua, koska sama löydös voi hoitua yhdellä tarkastuskäynnillä tai venyä implantin uusimiseen asti. Laajuuden ratkaisevat seuraavat erät:

Vaihe, jossa tilanne huomataan

Vain ientä koskeva tilanne voi hoitua kirurgiattomalla hoidolla. Luuhun edennyt tilanne vaatii kirurgiaa, lisäkäyntejä ja pitkän seurannan.

Kuinka moni implantti on sairastunut

Yksi alue ja koko suuhun levinnyt kato eivät ole sama työ. Jos syy on yhteinen, myös hoito kattaa koko suun.

Muuttuuko proteesi

Jos lähde on sillan muoto, jota ei voi puhdistaa, proteesin uusimisesta tulee kustannusten suuri erä.

Voidaanko implantti säilyttää

Jos poisto on tarpeen, prosessi jatkuu paranemisella, uudella arviolla ja uudella implantilla; se on paljon laajempi skenaario kuin varhainen puuttuminen.